Uutiset

Uutiset tarkoittavat aina kaikkein uusinta tietoa ajankohtaisista asioista. Uutisia jaetaan yleisölle, eli katselijoille ja kuuntelijoille eri medioiden välityksellä. Suomessa ja maailmalla suosituimpia uutismedioita ovat televisio, internet, radio, matkapuhelin ja perinteiset sanomalehdet. Kyseisiä medioita kutsutaan joukkotiedotusvälineiksi, sillä jaetut uutiset tavoittavat yhdellä kertaa suuren määrän ihmisiä. Uutisointia kutsutaan journalismiksi, joka esitetään yleisölle tai kirjoitetaan aina uutisten kaltaisella tyylillä.

Uutiset jaetaan yleisesti verkkoon, lehdille ja televisiokanaville uutistoimistojen välityksellä. Mediahuomioltaan ja sisällöltään merkittävä uutinen saattaa jäädä myös pysyvästi historian lehdille. Uutinen vastaa kysymyksiin eli mitä-, missä-, milloin-, miksi-, miten- ja kuka? -tyyppisiin avoimiin pohdintoihin.

Uutisten rakenne

Uutisen rakennetta kutsutaan kärjellään seisovaksi kolmioksi. Normaalisti uutisen sisältö koostuu kolmesta eri osasta, eli otsikosta, ingressistä ja leipätekstistä. Uutiset kertovat tapahtuneesta aina kaiken oleellisen samoin, kuten suosittu ja turvallinen invoicery.fi -laskutuspalvelu tarjoaa käyttäjälle, tehokkaan, reilun ja luotettavan palvelun.

Televisio-uutiset Suomessa

Päivittäinen uutistoiminta käynnistyi Suomessa vuonna 1959, jolloin

Yleisradion Suomen Television Kamerakierros -ohjelman ensimmäinen esitys tuli ulos 1. syyskuuta 1959. Kuitenkin television uutistoimitus perustettiin virallisesti vasta syyskuussa 1960. Ensimmäisinä vuosina uutiset toimitettiin Suomen tietotoimiston, eli STT:n kautta.

Ylen ykkös- ja kakkoskanavien uutisilla ei ollut kilpailijoita vuoteen 1981, jolloin Mainostelevisio, eli MTV aloitti oman uutislähetyksensä. Television neloskanava aloitti uutislähetyksensä 11. tammikuuta 1998 lähtien, jolloin nyt jo poistuneet Nelosen Uutiset tulivat ensimmäisen kerran.

Uutistoimittajan työpäivä

Uutistoimittajan työpäivä käsittää paljon muutakin kuin vain esiintymistä suurelle yleisölle kameran edessä. Työpäivän kesto on yleensä noin 10 tuntia ja kaikki ylipitkät työpäivät korvataan uutisankkurille aina vapaapäivillä. Uutisten lukemisen lisäksi uutisankkuri tekee paljon muuta, kuten referoi tekstin ja puhtaaksikirjoittaa uutislähetykseen tulevat aiheet.

Käytännössä uutistoimittaja lukee tekstin uutinen kerrallaan tv-kameraan liitetyn lisälaitteen eli teleprompterin avulla. Lisälaitteen tekstin nopeuden voi säätää oman lukunopeutensa mukaisesti. Teleprompteri otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1981.

Vale-uutiset ja niiden tuomat haitat

Suomessa ja muuallakin maailmalla uutisiin on aina luotettu. Nykyään yhä useammin kuulee puhuttavan vale-uutisista. Mitä vale-uutiset sitten käytännössä ovat ja miten ne tunnistaa oikeista uutisista?

Valeuutisia sepitetään poliittisiin tai kaupallisiin päämäärin liittyen. Nykyään valeuutiset palvelevat lähinnä netin someyrityksiä, kuten Facebook ja Google, jotka ansaitsevat sivulla käyneiden vierailijoiden mainosklikkausten avulla.

Tekonogiayrityksenä toimivat someyritykset eivät halua ottaa vastuuta sisällöistä eivätkä harjoita minkäänlaista faktan tarkistusta. Kyseiset teknologia-alan yritykset ovat nykyään kuitenkin luvanneet kiinnittää mahdollisiin vale-uutisiin erityistä huomiota.

Jokainen klikkaus tuo mainoseuroja

Nykyään on olemassa omia intressiryhmiä, jotka voivat jopa maksaa viestintätoimistoille, jotka vuorostaan tuottavat tilaajan haluamaa tietoa esimerkiksi alkoholin käytöstä vaikutuksineen tai paljon keskustelua herättäneestä ilmastonmuutoksesta.

Käytännössä niin sanottua uutisiin liittyvää tutkimustietoa kyseenalaistetaan ja valikoidaan, jotta voidaan luoda valeuutisten kohderyhmälle, eli somessa seikkaileville henkilöille tietty, haluttu näkökulma aiheesta kuin aiheesta.

Valeuutisissa on tavallisesti paljon kummaa huumoria, kielioppivirheitä tai yllytystä johonkin aiheeseen liittyvään toimintaan. Kannattaa siis varmistuakseen uutisen oikeaperäisyydestä lukea uutinen kokonaan ja katsoa tekstin lopussa näkyykö siinä kirjoittajan nimeä. Kannattaa aina katsoa, kuka on tekstin julkaisija, ja painaa sivuston nimi mieleen. Nykyään valeuutissivustoilla jäljitellään aina monien tunnettujen medioiden ja verkkosivustojen osoitteita.

Tarkka uutisen lukija katsoo myös, onko uutisessa päätoimittajan ja toimittajien nimiä. Uutinen on oikea, jos nimet ovat oikeita eivätkä keksittyjä. Oikeassa uutisessa on myös mainittu artikkeliin liittyvä tutkimus, jos sellainen on olemassa ja teksti on aito.

EU:n parlamentin raportissa huoli LGBTI-vähemmistöjen kokema syrjintä

Euroopan parlamentti tukee HLBT-vähemmistöjä enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja tämä näkyykin heidän julkistaessa raporttinsa 1.3.2018. Pinnalla olevista aiheista yksi ylitse muiden onkin ollut juurikin HLBT-vähemmistöjen kokema syrjintä elämän eri osa-alueilla. Raportissa puhuttiin myös transsukupuolisista sekä keinoista millä tavalla heidänkin kokema syrjintä ja epäasiallinen kohtelu hoitoalan ammattilaisilta saadaan kitkettyä. Jäsenmaat, joissa transsukupuolisuus koetaan edelleen sairaukdeksi ja mielenterveyshäiriöksi, ovat joutuneetkin EU-komission kritiikin alle. Tällaisia jäsenmaita kehotetaan panostamaan transsukupuolisten hoitoihin siten, että he voisivat vahvistaa juridisesti sukupuolensa ilman nöyryyttäviä ja pitkiä lääketieteellisiä prosesseja. Lisäksi transsukupuolisten patologisoiminen tuomitaan jyrkästi ja komissiota kehotetaan antamaan jäsenvaltioilleen tunnustamaan transsukupuolisen juridisen sukupuolen tavalla, joka noudattaisi kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja yksilön kunnioittamista.

Euroopan parlamentin raportissa hyväksyttiin samalla myöskin kaksi muuta HLBT-aihepiiriin liittyvää tarkastusta. Toisessa niistä komissiota vaaditaan takaamaan samaa sukupuolta olevien parien ja sen lisäksi heidän perheidensä vapaan liikkuvuuden koko EU:n alueella huolimatta siitä, että se ei olekkaan lääketieteellisesti tarpeellista ja vaikka lapsille suoritetut lääketieteelliset toimenpiteet voisivatkin aiheuttaa pitkäkestoisia traumoja ja muuta haittaa. Kaikenlaiset eheytysterapiat ja muu seksuaali-ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva epäasiallinen toiminta myöskin toimittiin rankoin ottein raportissa.

”YK:n kidutuksen vastainen komitea, naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista käsittelevä komitea ja ihmisoikeuskomitea ovat jo tuominneet terapiat useissa maissa.”, kommentoi eheytysterapioiden moraalista ja eettistä törkeää kyseenalaisuutta Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen ja LGBTI Intergroupin varapuheenjohtaja.

Britannian pääministeri haluaa avata Brexit-sopimuksen

Iso-Britannian loputtoman tuntuiselle Brexit-prosessille ei ole vieläkään näkvyissä päätöstä. Nyt Britannian pääministeri Theresa May on nimittäin pyytänyt, että neuvottelut brittipalamentin aiemmin hylkäämästä sopimuksesta Euroopan Unionin kanssa avattaisiin uudelleen. May toivoo, että Britannian eroa EU:sta koskeva sopimus voitaisiin neuvotella uudelleen.

Matkaan tuli kuitenkin pieniä mutkia EU:n ilmoittaessa, että sopimusta ei tulla avaamaan uudelleen.

EU:n tarjoama sopimus äänestettiin vasta pari viikkoa sitten kumoon Britannian parlamentissa. Kaikista eniten hankaluuksia on aiheuttanut kysymys siitä, mitä Irlannin ja Ison-Britannian väliselle rajalle kävisi Brexitin jälkeenPohjois-Irlannissa. Jos Britannia päättää irtautua EU:sta ennen kuin muuta saadaan sovittua, se jäisi eroamisestaan huolimatta käytännössä kuitenkin edelleen tulliliittoon EU:n kanssa. Britannian raja siis pysyisi avoimena, mikä olisi toki tietyltä kannalta hyvä juttu, mutta EU:sta eroa toivoneet joutuisvat kuitenkin pettymään. Tätä hätäjärjestelyä kutsutaan ”backstopiksi”.

Sekä konservatiivinen oikeisto että hallituksen tukena oleva DUP-puolue vastustavat edellä kuvatun kaltaista hätäjärjestelyä. Pohjois-Irlannin protestantteja edustava DUP vastsustaa tätä järjestelyä erityisesti siksi, koska puolue pelkää hätäjärjestelyn olevan askel kohti Irlannin yhdistymistä. Toisaalta taas Irlannin ja Pohjois-Irlannin välisen rajan avoimuus oli kuitenkin aikanaan ehto sille, että IRA suostui lopettamaan pitkään jatkuneen terrorisotansa. Brittiparlamentin jahkaillessa ja miettiessä seuraavaa siirtoaan IRA:sta irtautunut terroristiryhmä onkin jo ehtinyt tehdä yhden pommi-iskun. Päätöksiä pitäisi siis saada aikaan mielellään pian.

Monet kansanedustajat ovat vaatineet, että EU:n tulisi antaa sitova lupaus siitä, että Irlantien välinen raja jätetään pysyvästi auki. Tilanteeseen ei ole kuitenkaan toistaiseksi kyetty esittämään mitään selkeää ratkaisua. Brexitin kovimmat kannattajat ovat ilmoittaneet, että jos vain raja-asiasta saadaan aikaan jonkinlainen sopu, he ovat valmiina tukemaan Mayn päätöksiä.

EU:n diplomaatti on sittemmin kertonut, että pikku viilauksia on mahdollista vielä tehdä ja julistuksia voidaan antaa. Koko sopimuksen uudelleen neuvottelu ei kuitenkaan ole mahdollista, eikä EU tule enää avaamaan sopimusta.

Mitä Brexit tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle?
Jos ja kun Britannia jättää EU:n, tämä tarkoittaa sitä, että myös vapaa liikkuvuus loppuu. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö suomalainen voisi enää matkustaa Iso-Britanniaan. Helpommin tämä kuitenkin onnistuu ennen Brexitin voimaan astumista. Jos olet siis koskaan haaveillut matkasta Iso-Britanniaan, nyt on hyvä hetki toteuttaa haaveensa. Mikäli sinulla ei ole kuitenkaan säästöjä, https://www.freedomrahoitus.fi/ auttaa sinua matkaan tarvittavan rahoituksen hankkimisessa.

Suurin vaikutus Brexitillä on kuitenkin suomalaisiin, jotka suunnittelevat oleskelevansa pidempiä aikoja Iso-Britanniassa. Brexitin jälkeen Suomalainen ei siis voi enää lähteä yhtä helposti esimerkiksi opiskelmaan tai työskentelemään Britanniaan. Tähän asti Suomen kansalaiset ovat voineet mennät äysin vapaasti töihin tai opisekelemaan Britanniaan. Britanniassa asuu tälläkin hetkellä noi 20 000 suomalaista, joiden tulevaisuus on Brexitin vuoksi avoinna.

Jos minkäänlaista liikkuvuussopimusta ei onnistuta solmimaan, varsinkin työntekijöiden liikkuminen maiden välillä hankaloituu suuresti. Tällöin olisi otettava käyttään työlupamenettely, mikä taas kasvattaisi sekä työnantajien että työntekijöiden hallinnollista taakkaa. Suomella saattaisi olla valmius kehittää nykyisen ulkomaalaislain säännöksiä siihen suuntaan, että Brexit aiheuttaisi työvoiman liikkuvuudelle mahdollisimman vähän haittaa. Toisaalta kuitenkaan EU:n yhtenäisyyden periaatteen näkökulmasta ei ole toivottavaa, että Suomi ja Britannia tekisivät kahdenvälisiä järjestelyjä, vaikka tämä voisikin olla etu sekä Suomelle että Britannialle.

Yhteistyö Naton kanssa kerää kannatusta, mutta myös aiheuttaa epäilystä

Viimeisimmän tutkimuksen mukaan sotilasyhteistyöllä USA:n ja Naton kanssa on vahva tuki ja jopa moni tavallinen suomalaiskansalainen kokee hyväksyvänsä pelotteen tekemisen Venäjän uhkaa vastan, mikäli se on odotettavissa. Tutkimus on toteutettu Iltalehden ja Uuden Suomen yhteistyönä. Tutkimuksen mukaan Nato-jäsenyys on Suomessa jo huimat 17 prosenttia. Kuitenkin suurin osa suomalaisista suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen epävarmasti, eikä osaa tarkemmin kommentoida asiaa suuntaan tai toiseen. Tutkimuksessa ilmeni myös, että joka viides suomalainen siirtyisi mahdollisesti kannattamaan Nato-jäsenyyttä, mikäli presidentti itse ilmoittaisi, että Suomen liittyminen jäseneksi olisi kaikkien järkevien perusteluiden mukaan välttämätöntä.

Helmikuun lopulla tutkimuksen kysymys kuuluikin: ”Suomi tekee syvenevää sotilaalista yhteistyötä lännen eli käytännössä katsottuna Yhdysvaltain ja Naton kanssa luodakseen yhteistyössä sotilaalisen pelotteen Venäjän mahdollista uhkaa vastaan. Onko tämä politiikka mielestänne oikeansuuntaista?” Kysymys tiivistikin kokonaisuudessaan Suomen tämänhetkisen puolustuspolitiikan tilanteen lyhyesti ja ytimekkäästi. Erityisest sotilaalista pelotetta Venäjän mahdollista uhkaa vastaan Suomen turvallisuus-ja puolustuspoliittisessa toimintamallissa hyväksyttiin eduskunnassa viime keväänä 2017 ja toissa vuonna yhteensä peräti kahdessa äänestyksessä vuodenvaihteen lopussa. Näissä äänestyksissä vahvistettiin mm. eduskunnan yhteiset valiokuntamietinnöt puolustuspoliittisessa selonteossa sekä lisäksi hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.

Tarkemmin syvenevään sotilaatiseen yhteistyöhön Yhdysvaltain ja Naton kanssa, kaikista kielteisemmin ajatukseen suhtautuvat Kokoomuksen tai Vasemmistoliiton puolueiden kannattajat.

Suomalaiseen äitiyspakkaukseen on tulossa mullistavia uudistuksia

Odotettu uutinen kertoo äitiyspakkauksen arvon nousemisesta ja jo vuoden 2018 äitiyspakkauksessa on lisätty mukaan ekstrana lisätuotteita. Äitiyspakkauksen arvon nostaminen on suoraan kytkösissä Suomen eduskunnan aikaisemmin päättämässä äitiysavustuksen korotuksesta ja niinpä samalla äitiyspakkauksen arvo on noussut ja tulee olemaan hintasoltaan noin 170€. Tämä muutos tulee koskemaan kaikkia odottavia äitejä, joiden lasketuksi ajaksi on arvioitu 1.6.2018 tai sen jälkeinen ajankohta. Myös äitiyspakkauksen laatikkoa ollaan uudistettu uudenlaisilla, pirteän kirkkailla väreillä ja ensimmäinen kuosidesign onkin nähtävissä jo tämän vuoden aikana jaettavassa äitiyspakkauksessa. Muutos astuu voimaan virallisesti huhtikuussa.

Uuteen äitiyspakkaukseen oikeutettujen hakemusten kohtalo ratkaistaan Kelassa vasta muutoksen astuessa virallisesti voimaan koko maassa, Kelasta kerrotaan etukäteen. Vaikka hakemuksia jättäisikin jo hyvissä ajoin aikaisemmin, ne voidaan käsitellä vasta huhtikuun puolella. Pakkaukset kyllä postitetaan käsittelyajan jälkeen heti, jotta ne ehtisivät perille mahdollisimman pian, Kela lupaa tuleville tuoreille äideille. Äitiyspakkaukseen määrätty arvonkorotus on toteutettu tarkoituksena parantaa sen laatua asiakkaiden ja heidän esittämien toiveiden mukaiseksi. Kilpailutuksen ja muun taustatutkimuksen takia äitiyspakkaukseen huolella valitut tuotteet eivät ole löytyneet heti vaan niiden valitsemiseen ollaan käytetty aikaa ilman turhaa kiirettä, kertoo etuuspäällikkö Kelasta. Vielä on kuitenkin vaikea sanoa milloin viime vuoden tuotteet on jaettu kokonaan loppuun, tarkasta määrästä kun ei pidetä sen ihmeellisempää kirjanpitoa.

Sydneyn LBGT-vähemmistöjen kunnioituksen kunniaksi järjestetty paraati juhli nelikymppisiään

Australiassa, Sydneyn kaupungissa juhlittiin lauantaina 3.3.2018 iloisissa tunnelmissa ja kaikissa sateenkaaren kirkkaissa väreissä. Historiallisella tapahtumalla on takanaan synkemmät tunnelmat, kun tasan 40 vuotta sitten pride-tapahtuma ja mielenosoitus keskeytettiin julmasti väkivallan keinoin. Mediassa oli viikonloppuna uutisoitu, että 3.3.2108 lauantaina järjestetty LBGT-vähemmistöjen Mardi Gras-kulkue järjestetään juurikin 40-vuotisjuhlan muistelun merkeissä – entistäkin näyttävämpänä ja suurempana tapahtumana. Kulkueessa oli yhteensä mukana lähes toistakymmentätuhatta, laskelmien mukaan jopa enemmän osallistujia kokonaisvaltaisesti. Osallistujat olivat myös yli 200 eri ryhmästä lähtöisin, media vahvistaa ylpeänä. Myös tunnettu laulaja Cher oli mukana tapahtumassa, Sydneyssa ja jopa hänen osallistumisesta itse varsinaiseen kulkueeseen oli herättänyt runsaasti spekulaatiota piireissä hyvissä ajoin ennen Sydneyn Mardi Gras-kulkueen järjestämisestä.

Australian Mardi Gras-kulkueita sateenkaariteemalla on järjestetty nykyhetkeen mennessä yhteensä pyöreä 40 vuotta ja ensimmäinen kulkue oli järjestetty vuonna 1978. Tuolloinkin suuri joukko on ollut mukana kannustamassa suvaitsevuuden, tasa-arvon ja rajattoman rakkauden puolesta osallistumalla tähän näyttävään, visuaalisesti taidokkaaseen yhteisin voimin toteutettuun juhlaparaatiin. Ainutlaatuisesta ensimmäisen Mardi Gras-kulkueesta teki se, että vuonna 1978 samaa sukupuolta olevien suhteet olivat koko Austraaliassa viraisen lain mukaan rikos. Paraatin järjestämisen ja pitämisen lopputuloksena olikin kymmenien tuhansien tapahtumaan osallistuvien pidättäminen virkavallan toimesta rangaistuksineen.

Monet pidätetyiksi joutuneet joutuivat myös pahoinpidellyiksi törkeästi itse poliisin ja muun paikalle saapuneen virkavallan edustajien toimesta ja tapahtuma sai aikaan mediassa aikaan närää ja lukuisia keskusteluita tasa-arvosta, sen merkityksestä kuin myös poliisin ja virkavallan toimenpiteistä, jotka katsottiin kansan näkökulmasta olevan epäoikeudenmukaisia, tukahduttavia ja tasa-arvoa kaikin puolin romuttavaksi. Seuraavana vuonna tapahtuman jälkeen 1979 New South Wales kumosikin päätöksessään lain, jonka varjolla mielenosoittajia voitaisiin pidättää mielenosoituksissa ja nykyisinkin Australian poliisi pyytää anteeksi menneisyyden tapahtumia, viimeksi juurikin 40-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä Mardi Gras-pridekulkueessa suuren yleisön todistaessa tapahtumaa ja hurratessa tasa-arvon ja rakkauden sanoman puolesta.

Vuona 2018 samaa sukupuolta olevilla on Australiassa mahdollisuus solmia juridisesti samalla tasolla oleva virallinen avioliitto kuin kenellä tahansa heteroparilla. Tätä pidetään edelleenkin läpimurtona ja uskomattoman pitkän työpanoksen ansiosta tapahtuneelle muutokselle, joka tekee Australiasta samaa sukupuolta olevien avioliittooikeuden puolestapuhujien mukaan sivisysvaltion kaikkien sellaisten muiden maiden joukossa, jotka ovat julistaneet saman tasa-arvoisen avioliittolain voimaan astuneeksi omissa valtioissaan.

Australian Mardi Gras-teemainen LGBT-vähemmistöjen etujen ja niiden ajamisen kunniaksi järjestetty paraati Sydneyssa on järjestäjien mukaan vuonna 2018 nyt ollut suurin ja näyttävin Mardi Gras-kulkue kuin koskaan aikaisemmin. Kyseessä siis historiallisesti merkittävä hetki, joka kuvastaa Australian kansalaisten ja koko maailman asenteiden muuttumista ja ennakkoluulojen sekä rasismin ynnä muun syrjinnän heittämistä romukoppaan ja keskittymistä rakkauden ja rakkauden monipuoliseen, värikkääseen ilosanoman juhlistamiseen mukavaa yhdessäoloa ja ihmiset yhdistävää toimintaa ja hauskanpitoa kaiken elämän arjen kiireen keskellä unohtamatta, luonnollisesti. Tapahtuma on vuonna 2018 ollut järjestyksessä 35. järjestettävä.

Nykynuorten kulutuskäyttäytyminen haastaa mainostajat

Nykynuorison kulutuskäyttäytyminen eroaa monin eri tavoin aikuisten kulutuskäyttäytymisestä. Muutokseen on vaikuttanut vuosien varrella monet eri seikat. Esimerkiksi teknologian kehittyminen, kapitalismi ja kasvava hyvinvointiyhteiskunta ovat tuoneet nuorison ulottuvuuteen tuotteet maailmanlaajuisesti vuoden ympäri. Shoppailu ei enää merkitse perinteisten kauppojen kiertelemistä ja riihikuivan rahan kantamista taskussa, sillä nykypäivänä nuori voi ostaa netistä mitä haluaa, mistä haluaa ja milloin haluaa – vaikkapa isän luottokorttia vinguttaen.

Nuoriso ei pelkää kuluttamista

Alati muuttuva ja kehittyvä nuorison kulutuskäyttäytyminen on tuonut haasteensa myös mainostajille. Mistä nuoriso ostaa vaatteensa ja millä perusteella? Vastaus ei ole järin yksiselitteinen. Esimerkiksi Taloussanomissa julkaistun artikkelin mukaan työssäkäyvällä nykynuorisolla on käytössään noin 900 euroa kuukaudessa. Niille nuorille, jotka asuvat edelleen vanhempiensa luona, tämä raha on erittäin suuri summa, sillä useissa tilanteissa nuori ei vielä maksa vuokraa, laskuja eikä ruokakulujaan. Kouluikäiset taas saavat keskimäärin 8 euroa viikossa viikkorahaa, nuoremmat vähemmät ja vanhemmat hieman enemmän. Esimerkiksi 15 euron viikkoraha tekee kuukaudessa jo 60 euroa sellaista rahaa, jonka voi käyttää mihin tahansa. Nuorison keskuudessa suosituimpia ostokohteita ovat muun muassa nuorten- ja lastenvaatteet trendikkäistä nettikaupoista.

Nuorten tulot eivät sinällään ole kasvaneet vuosien varrella, mutta asenne kuluttamiseen on muuttunut. Kuluttamiseen ei liity negatiivista leimaa, eikä se tuota huonoa omaatuntoa. Nuoriso osaa vaatia ja vaikka heidän kuluttamansa ja tienaamansa rahamäärät eivät valtavilta kuulosta työssäkäyvän aikuisen tuloihin verrattuna, tuntuu nuoriso kuluttavan rahaa huolettomammin kuin aikuiset. Kuluttaminen ja shoppailu kasvattavat nuoren identiteettiä tavalla, jota aikuinen ei välttämättä voi ymmärtää. Hyvännäköiset merkkivaatteet kertovat nuorten keskuudessa paljon siitä, kenellä on rahaa ja kenellä on tyylitajua. Tämänkaltaisesta kulutuskäyttäytymisestä ja merkkivaatteiden orjallisesta ostamisesta ei kannata erityisesti huolestua ellei se johda brändikiusaamiseen tai muulla tapaa ”brändi-ignoranssiin” eli nuoren sulkemiseen kaveripiirin ulkopuolelle, jos hän ei pukeudu samantyylisiin tai -merkkisiin vaatteisiin, tai muuten yleisesti pahan olon aiheuttamiseen tai lietsomiseen pukeutumisen takia.

Nuoriso on haastava kohderyhmä mainostajille

Kiivas elämänrytmi, monipuoliset mahdollisuudet ja vapaus takaavat sen, että nykypäivänä nuoriso kuluttaa yhä enemmän ja enemmän. Nuoriso elää sellaisessa yltäkylläisyydessä, jota ei viisikymmentä vuotta sitten tunnettu. Nuoret haluavat erottua joukosta ja niin myös mainostajien täytyy tehdä. Nuoriso tavoittelee tänä päivänä yksilöllisyyttä vaatetuksella, meikillä ja hiusväreillä. Esimerkiksi kesätyössä käyvä nuoriso saattaa helposti tuhlata koko kesän palkan uusiin syysvaatteisiin, sillä kotona häntä ei odota laskut taikka tyhjä jääkaappi. Siinä missä moni aikuinen ostaa sen mitä tarvitsee, nuori ostaa mitä haluaa. Taloussanomien artikkelin mukaan suomalaisnuoret suhtautuvat hyvin kriittisesti sellaiseen mainontaan joka saattaa upota syvälle amerikkalaisnuoriin. Mainostajien tulee puhua nuorten kieltä kaatumatta kuitenkaan liian jäykkään tai falskiin vaikutelmaan.

Nuoriso on siis tämän päivän mainostajille varsin haastava kohderyhmä, sillä heidän elämänsä on ailahtelevaa ja arvaamatonta. Se on kuitenkin samalla suuri ja tärkeä kohderyhmä, sillä Suomessa asui esimerkiksi viime vuonna Tilastokeskuksen laskelmien mukaan lähes 600.000 iältään 10-19-vuotiasta nuorta. Nuoriso syöksähtelee trendistä toiseen miettimättä sen enempää rahankulutustaan niin pitkään, kun rahaa on saatavilla. Vaatteet tuovat statusta ja status vahvistaa identiteettiä. Samalla halutaan kuulua ryhmään, mutta olla yksilöllisiä. Nuoren mieli on monimutkainen ja ailahteleva, siitä ei ole epäilystäkään, mutta he osaavat myös kuluttaa palveluita ja tuotteita kuin aikuiset konsanaan.

Presidenttivaaleissa mukana olleet ehdokkaat toivoisivat muutosta translakiin

Suomessa pidetyissä presidentinvaaleissa, joissa lopulta valittiin Suomen nykyiseksi presidentiksi aikaisemminkin virassaoleva presidentti Sauli Niinistö, nousi esille presidenttiehdokkaiden poikkeuksellisen avoin suhtautuminen transsukupuolisiin henkiöihin sekä huoli heidän pakkosteriloinnin eettisistä ja moraalisista kysymyksistä. Nykyisen translain mukaan transsukupuolinen ei voi nimittäin vahvistaa omaa sukupuoltaansa juridisesti ennen kuin hän on käynyt läpi lukuisia lääketieteellisiä hoitoja osana sukupuolen korjausprosessiaan, johon kuuluu muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisesti Suomessa vaadittava lisääntymiskyvyttömyys eli sterilisaatio, joka on saanut arvostelua osakseen myös itse Euroopan parlamentin komissiolta.

Presidenttiehdokkaat ilmaisivat kukin oman vaalikampanjansa aikana oman henkilökohtaisen näkemyksensä perusteluineen ja vaikka Suomen presidentinvaalien ollessa jo ohi, tilanne puhuttelee edelleen ympäri maan johtuen sen havainnollistavasta esimerkistä kuinka asenteet ja suhtautuminen seksuaali-ja sukupuolivähemmistöihin muuttuu hitaasti, mutta varmasti Suomessa. Kävi ilmi, että kaikki presidenttiehdokkaat yhtä presidenttiehdokasta lukuunottamatta olisivat mielellään valmiita äänestämään transsukupuolisten henkilöiden pakkosteriloinnista ja siihen säädetystä laista, kokonaan.

Presidenttiehdokkaat olivat saaneet saaneet tehtäväkseen vastata mielipiteellään esitettyyn toteamukseen perusteluineen: ”transsukupuolisten pakkosteriloinnista tulisi luopua”. Tämen väitteen yhdeydessä myös todettiin, että Suomihan on muuten ainoa Pohjoismaihin kuuluva valtio, jossa transsukupuolisen henkilön hoitoprosessiin ja hänen sukupuolensa lopulliseen vahvistamiseen juridisesti kuuluu ehdoton lisääntymiskielto eli kansanomaisesti tunnettu pakkosterilointi, jonka jyrkimmät vastustavat rinnastavat silpomiseen. Lisäksi jokaiselle presidenttiehdokkaalle muistutettiin edellämainitun pienen tietoiskun lisäksi, että myös Euroopan komissio on noteeranut kyseessä olevan epäkohdan ja antanut moitteita Suomen valtiolle tästä käytännöstään. Lopputuloksena melkein kaikki tenttaustilaisuudessa paikalla olleet kandidaatit vastasivat myöntävästi, transsukupuolisten henkilöiden pakkosteriloinnista tulisi heidän mielestään ehdottomasti luopua kokonaan. Miten presidenttiehdkkaat sitten perustelivat miksi olivat tämän puolesta?

Pekka Haavisto Vihreiden puolueesta oli toteanut, että Suomi on poikkeuksellisesti yksi ainoa pohjoiseurooppalainen valtio, jossa transsukupuolisen juridinen sukupuolen vahvistaminen velvoittaa olemaan täysin lisääntymiskyvytön, siis steriloitu pakosta lääketieteellisessä mielessä osana sukupuolen korjausprosessiaan. Hän muistutti myös, että myös Euroopan komissio on huomannut tämän epäkohdan ja todennut lausunnoissaan, että kyseessä on vakava ihmiset eriarvoistava ihmisoikeuksien vastainen ihmisoikeusrikkomus. Hänen ratkaisunsa onkin täten täydellinen, perusteellinen translain uudistus, jossa turvattaisiin kokonaisvaltaisesti transsukupuolisen kansalaisen perusoikeudet ja ihmisoikeus. Käytännössä erotettaisiin oikeudellinen ja lääketieteellinen prosessi toisistaan.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen oli ilmaissut, että translaki nykyisessä muodossaan on jäänne menneisyydestä, suorastaan häpeäpilkku, josta Suomen valtio kuitenkin kaikessa jääräpäisyydessään pitää kynsin hampain väkisin kiinni, mutta minkä takia.

Tasavallan presidentti ja Valitsijayhdistyksen ehdokas, kuka lopulta voitti presidentinvaalit, Sauli Niinistö kommentoi ettei pakkosterilisaatio ole missään tapauksessa ihmisoikeuksien mukaista, kiteyttäen näin lyhyesti, mutta sitäkin ytimekkäämmin näkökantansa ja mielipiteensä liittyen Suomen nykyiseen translakiin.

Suomen Ruotsalaisen Kansanpuolueen Nils Torvalds, Matti Vanhanen Keskustastan puolueesta sekä Paavo Väyrynen, Valitsijayhdistyksen ehdokas kannattavat kaikki yhteen ääneen transsukupuolisen juridissa sukupuolen vahvistamisessa vaadittua pakkosterilaatiosta luopumista kokonaan. Miten tarkalleen he perustelisivat kantansa, se jäi epäselväksi. Kukaan kolmesta ei nähnyt tarpeelliseksi kommentoimaan mielipidettäänsä ja kantaansa sen tarkemmin.

Sosiaalidemokraattien ehdokas Tuula Haatainen taas ei ollut sataprosenttisesti yhtä mieltä, vaan vastasi olevansa pelkästään väitteen puolesta. Hän toteaakin perusteluissaan, että ei näe mitään estettä miksei allekirjoittaisi mielipidettä. Hän tarjoaakin ratkaisunaan kokonaan uuden lain säätämistä asiaa koskevassa tilanteessa.

Euroopan parlamentti tukee HLBT-vähemmistöjä

Euroopan parlamentti on antanut perusoikeustilanteesta kertovan raportin hyväksyttävästi torstaina 1.3.2018 ja raportissa onkin ollut esillä vahvasti erityisesti HLBT-vähemmistöjen asema ja siihen liittyvät ajankohtaiset kysymykset syvällisemmin tarkasteltuina. Euroopan parlamentin raportissa muistutetaan myös, että jo vuonna 2008 eli tasan kymmenen vuotta sitten ehdotettu yhdenvertainen kohtelu ei ole vielä hyväksytty varsinaisessa direktiivissä. Raportissa tuomitaan avoimesti myös kaikki mahdollinen seksuaali-ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva syrjintä ja samalla siinä kannustetaan määrätietoisesti EU:n jäsenvaltioita luomaan sellaista lainsäädäntöä sekä poliittisia toimia, jotta homofobiaa ja transfobiaa voitaisiin kitkeä ja estää leviämästä. Komissiota kannustetaan myös levittämään asiallista tietoa kunkin EU:n jäsenvaltion parhaimmista käytännöistä ja keinoista eri sukupuolten ja niiden liittyviin vankkoihin stereotypioihin käsittelemisesksi kouluissa ja lasten varhaiskasvatuksessa.

Erityisesti transsukupuolisten kokema tuomitseminen ja syrjintä puhuttaa myös korkeimmalla tasolla Euroopan parlamentissa ja sen raportissa käsitellään aihetta kattavammin kuin aikaisemmin. Jäsenvaltioita, joissa transsukupuolisia pidetään edelleen sairaina ja häiriintyneinä, kritisoidaan ja sellaisia jäsenvaltioita kehotetaankin tarkastamaan kansallisia mielenterveysalan tautiluetteloita ja kehittämään niiden pohjalta vaihtoehtoisia toimintamalleja, joilla voidaan varmistaa, että transsukupuolisten ulottuvilla on saatavilla kaikki lääketieteellinen hoito, jota he kokevat tarvitsevansa. Raportissa on nostettu myöskin esiin se, että transsukupuolisilta henkilöiltä vaaditaan edelleen lääketieteellisiä toimenpiteitä ennen kun he saavat juridisesti anoa sukupuolensa virallistamista. Näitä toimenpiteitä ovat mm. sterilisaatio, usein pakollisena, psykiatrin hyväksyntä pitkäaikaisten psykiatrin ja psykologin kanssa käytyjen keskustelujen päätteeksi sekä erilaisia leikkauksia.”

Äitiyslaki parantaa lapsenkin oikeuksia

Suomen eduskunnasta lakivaliokunnan mietinnöissä ollaan todettu muutoksista uutta äitiyslakia koskevassa kysymyksessä. Suomen eduskunta on hyväksynyt lopullisen päätöksen äitiyslain säätämisestä keskiviikkoiltapäivänä 28.2.2018. Äitiyslaki sai alkunsa kansalaisaloitteesta ja on nyt virallisesti Suomen historian toinen laki, joka meni eduskunnassa läpi. Ensimmäinen kansalaisaloitteesta vireille laitetusta hakemuksesta aina eduskunnan hyväksyvään päätökseen saakka, oli laki tasa-arvoisesta avioliitosta, joka astui voimaan virallisesti 1.3.2017. Nyt toisena kansan yhteisen tahdon toimesta virallisesti hyväksytty äitiyslaki mahdollistaa naisparin lapselle juridisesti kahden vanhemman turvaamisen sen syntymästä saakka. Tämä on varsinkin synnyttäjän puolison asemalle suuri parannus.

Aikaisemmin naisparin lapsi on voinut juridisesti saada kaksi vanhempaa ainoastaan adoptiomenetelmän avulla ja tämä laki vaikutti käytännössä siten, että syntymättön lapsen oikeudellinen asema pysyi avoimena koko raskauden ajan ja vielä 1-12kk syntymänsä jälkeen. Voimaan astunut äitiyslaki ei siis ole pelkästään naisparien asemaa parantava vaan vaikuttaa merkittävästi myös heidän lapsensa elämään hänen ensimmäisenä elinvuonna. Äitiyslaki käytännössä mahdollistaa lapselle kaksi vanhempaa jo ennen lapsen syntymää parantaen näin merkittävästi lapsen asemaa perheessä.

Äitiyslaki ja sen hyväksyminen on suuri askel kohti tasa-arvoisempaa ja suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa Suomessa. Nimien keräämistä kansalaisaloitteeseen pidettiin ahkerasti huolta erityisesti jakamalla aiheeseen liittyvää infomateriaalia sosiaalisessa mediassa. Perusteluna äitiyslain hyväksynnän puolesta esitettiin mm. näkökulma, että äitiyslaki ei vaikuta kielteisesti yhteenkään perheeseen. ”Vastaava lainsäädäntö nimittäin jo voimassa kaikissa Pohjois-Euroopan ja muuallakin Euroopassa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, muistuttivat äitiyslain hyväksynnän kannattajat. ”Äitiyslaki määrittelee kunkin parisuhteen osapuolen aseman perheen yhteisissä asioissa ja juuri tämän takia lakialoite on tehty nostamaan esille nimenomaan naisparien kokemia ongelmatilanteita. Uudella äitiyslailla pyritään tähtäämään myös jatkossa keskittymään sateenkaariperheiden ja heidän lastensa oikeuksia parantamaan.

Äitiyslain hyväksymistä ja sen kannattamista on olleet kannattamassa myös lähes kaikki Suomen suuret rekisteröidyt järjestöt, joista moni toimii myös vapaaehtoisvoimin. Allekirjoituksia uudelle äitiyslaille kerättiin ennen sen hyväksyntää eduskunnassa 28.2.2018 melkein kokonaisen vuoden ajan ja ilmoitusten keruu päättyikin virallisesti vasta 28.5.2016. Myöhemmin elokuussa 2016 Väestörekisterikeskus vahvisti hyväksyttyjen kannatusilmoitusta äitiyslain puolesta olleen yhteensä 55 707 kappaletta tarkalleen. Kannatusilmoitusten ylittäessä minimirajan tämä tarkoitti sitä, että lakialoite eteni eteenpäin eduskunnan käsittelyyn.

Aloitteen edustajat olivat luovuttaneet lakialoitteen eteenpäin jatkokäsittelytoimenpiteitä varten 9.9.2016 ja eduskunta puolestaan lähetti sen eteenpäin lakivaliokunnan tarkastettavaksi ja käsiteltäväksi jatkotoimenpiteitä varten. Lakivaliokunta oli omalta osaltaan pitänyt myöhemmin muutamia kuulemistilanteita vuonna 2017 ja lopulta virallinen päätös 22.9.2017 vahvisti kokouksessa päätetyn puoltavan vastauksen hyväkynnän ja sitä seuraavien toimenpiteiden valmistelua.

Itse lhttp aloillepanijoina toimivat joukko aktiivisia kansalaisia, jotka toimivat mukana eri perhe-ja ihmisoikeusjärjestöjen johtavissa tehtävissä. Äitiyslakialoitteen ovat laittaneet vireille Maria Kaisa Aula, Frank Johansson, Eija Koivuranta, Ulla Siimes, Juha Jämsä, Anna Moring, Pauliina Lehtinen, Panu Mäenpää, Petri Janhunen, Harri Kokko, Noora Kalpio, Aaro Horsma, Fredrika Biström ja Janne Hälinen. Aloitteen vireillepanijat ovat kertoneet julkisuudessa miten positiivisesti yllättyneitä he olivat äitiyslain aloitteen saamasta suuresta kannatusmäärästä aina sen vireillelaittamisen ensimmäisistä päivistä asti, sillä äitiyslaki on Suomessa suuri askel kohti tasa-arvoisempaa ja suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa. Vireillepanijat aloitteen takana olivat myös positiivisesti yllättyneitä miten suosittu kansalaisaloite on ollut allekirjoituspalvelusta aina sen alullepanosta asti.