Euroopan parlamentti tukee HLBT-vähemmistöjä

Euroopan parlamentti on antanut perusoikeustilanteesta kertovan raportin hyväksyttävästi torstaina 1.3.2018 ja raportissa onkin ollut esillä vahvasti erityisesti HLBT-vähemmistöjen asema ja siihen liittyvät ajankohtaiset kysymykset syvällisemmin tarkasteltuina. Euroopan parlamentin raportissa muistutetaan myös, että jo vuonna 2008 eli tasan kymmenen vuotta sitten ehdotettu yhdenvertainen kohtelu ei ole vielä hyväksytty varsinaisessa direktiivissä. Raportissa tuomitaan avoimesti myös kaikki mahdollinen seksuaali-ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva syrjintä ja samalla siinä kannustetaan määrätietoisesti EU:n jäsenvaltioita luomaan sellaista lainsäädäntöä sekä poliittisia toimia, jotta homofobiaa ja transfobiaa voitaisiin kitkeä ja estää leviämästä. Komissiota kannustetaan myös levittämään asiallista tietoa kunkin EU:n jäsenvaltion parhaimmista käytännöistä ja keinoista eri sukupuolten ja niiden liittyviin vankkoihin stereotypioihin käsittelemisesksi kouluissa ja lasten varhaiskasvatuksessa.

Erityisesti transsukupuolisten kokema tuomitseminen ja syrjintä puhuttaa myös korkeimmalla tasolla Euroopan parlamentissa ja sen raportissa käsitellään aihetta kattavammin kuin aikaisemmin. Jäsenvaltioita, joissa transsukupuolisia pidetään edelleen sairaina ja häiriintyneinä, kritisoidaan ja sellaisia jäsenvaltioita kehotetaankin tarkastamaan kansallisia mielenterveysalan tautiluetteloita ja kehittämään niiden pohjalta vaihtoehtoisia toimintamalleja, joilla voidaan varmistaa, että transsukupuolisten ulottuvilla on saatavilla kaikki lääketieteellinen hoito, jota he kokevat tarvitsevansa. Raportissa on nostettu myöskin esiin se, että transsukupuolisilta henkilöiltä vaaditaan edelleen lääketieteellisiä toimenpiteitä ennen kun he saavat juridisesti anoa sukupuolensa virallistamista. Näitä toimenpiteitä ovat mm. sterilisaatio, usein pakollisena, psykiatrin hyväksyntä pitkäaikaisten psykiatrin ja psykologin kanssa käytyjen keskustelujen päätteeksi sekä erilaisia leikkauksia.”

Äitiyslaki parantaa lapsenkin oikeuksia

Suomen eduskunnasta lakivaliokunnan mietinnöissä ollaan todettu muutoksista uutta äitiyslakia koskevassa kysymyksessä. Suomen eduskunta on hyväksynyt lopullisen päätöksen äitiyslain säätämisestä keskiviikkoiltapäivänä 28.2.2018. Äitiyslaki sai alkunsa kansalaisaloitteesta ja on nyt virallisesti Suomen historian toinen laki, joka meni eduskunnassa läpi. Ensimmäinen kansalaisaloitteesta vireille laitetusta hakemuksesta aina eduskunnan hyväksyvään päätökseen saakka, oli laki tasa-arvoisesta avioliitosta, joka astui voimaan virallisesti 1.3.2017. Nyt toisena kansan yhteisen tahdon toimesta virallisesti hyväksytty äitiyslaki mahdollistaa naisparin lapselle juridisesti kahden vanhemman turvaamisen sen syntymästä saakka. Tämä on varsinkin synnyttäjän puolison asemalle suuri parannus.

Aikaisemmin naisparin lapsi on voinut juridisesti saada kaksi vanhempaa ainoastaan adoptiomenetelmän avulla ja tämä laki vaikutti käytännössä siten, että syntymättön lapsen oikeudellinen asema pysyi avoimena koko raskauden ajan ja vielä 1-12kk syntymänsä jälkeen. Voimaan astunut äitiyslaki ei siis ole pelkästään naisparien asemaa parantava vaan vaikuttaa merkittävästi myös heidän lapsensa elämään hänen ensimmäisenä elinvuonna. Äitiyslaki käytännössä mahdollistaa lapselle kaksi vanhempaa jo ennen lapsen syntymää parantaen näin merkittävästi lapsen asemaa perheessä.

Äitiyslaki ja sen hyväksyminen on suuri askel kohti tasa-arvoisempaa ja suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa Suomessa. Nimien keräämistä kansalaisaloitteeseen pidettiin ahkerasti huolta erityisesti jakamalla aiheeseen liittyvää infomateriaalia sosiaalisessa mediassa. Perusteluna äitiyslain hyväksynnän puolesta esitettiin mm. näkökulma, että äitiyslaki ei vaikuta kielteisesti yhteenkään perheeseen. ”Vastaava lainsäädäntö nimittäin jo voimassa kaikissa Pohjois-Euroopan ja muuallakin Euroopassa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, muistuttivat äitiyslain hyväksynnän kannattajat. ”Äitiyslaki määrittelee kunkin parisuhteen osapuolen aseman perheen yhteisissä asioissa ja juuri tämän takia lakialoite on tehty nostamaan esille nimenomaan naisparien kokemia ongelmatilanteita. Uudella äitiyslailla pyritään tähtäämään myös jatkossa keskittymään sateenkaariperheiden ja heidän lastensa oikeuksia parantamaan.

Äitiyslain hyväksymistä ja sen kannattamista on olleet kannattamassa myös lähes kaikki Suomen suuret rekisteröidyt järjestöt, joista moni toimii myös vapaaehtoisvoimin. Allekirjoituksia uudelle äitiyslaille kerättiin ennen sen hyväksyntää eduskunnassa 28.2.2018 melkein kokonaisen vuoden ajan ja ilmoitusten keruu päättyikin virallisesti vasta 28.5.2016. Myöhemmin elokuussa 2016 Väestörekisterikeskus vahvisti hyväksyttyjen kannatusilmoitusta äitiyslain puolesta olleen yhteensä 55 707 kappaletta tarkalleen. Kannatusilmoitusten ylittäessä minimirajan tämä tarkoitti sitä, että lakialoite eteni eteenpäin eduskunnan käsittelyyn.

Aloitteen edustajat olivat luovuttaneet lakialoitteen eteenpäin jatkokäsittelytoimenpiteitä varten 9.9.2016 ja eduskunta puolestaan lähetti sen eteenpäin lakivaliokunnan tarkastettavaksi ja käsiteltäväksi jatkotoimenpiteitä varten. Lakivaliokunta oli omalta osaltaan pitänyt myöhemmin muutamia kuulemistilanteita vuonna 2017 ja lopulta virallinen päätös 22.9.2017 vahvisti kokouksessa päätetyn puoltavan vastauksen hyväkynnän ja sitä seuraavien toimenpiteiden valmistelua.

Itse lhttp aloillepanijoina toimivat joukko aktiivisia kansalaisia, jotka toimivat mukana eri perhe-ja ihmisoikeusjärjestöjen johtavissa tehtävissä. Äitiyslakialoitteen ovat laittaneet vireille Maria Kaisa Aula, Frank Johansson, Eija Koivuranta, Ulla Siimes, Juha Jämsä, Anna Moring, Pauliina Lehtinen, Panu Mäenpää, Petri Janhunen, Harri Kokko, Noora Kalpio, Aaro Horsma, Fredrika Biström ja Janne Hälinen. Aloitteen vireillepanijat ovat kertoneet julkisuudessa miten positiivisesti yllättyneitä he olivat äitiyslain aloitteen saamasta suuresta kannatusmäärästä aina sen vireillelaittamisen ensimmäisistä päivistä asti, sillä äitiyslaki on Suomessa suuri askel kohti tasa-arvoisempaa ja suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa. Vireillepanijat aloitteen takana olivat myös positiivisesti yllättyneitä miten suosittu kansalaisaloite on ollut allekirjoituspalvelusta aina sen alullepanosta asti.

Äitiyslain vaikutus synnyttäjän puolison asemaan

Aikaisemmin naisparien lapsi on voinut juridisesti saada kaksi vanhempaa vain perheen sisäisen adoption seurauksena. Tämä saattoi varsinkin synnyttäjän puolison epätasa-arvoiseen asemaan ja vaikutti lapsenkin elämään hankaloittavasti erityisesti hänen elämänsä ensimmäisten 1-12kk:n ajan. Hänen oikeudellinen asemansa jäi nimittäin tuolloin täysin avoimeksi ja jatkui epäselvänä vielä useamman kuukauden ajan syntymän jälkeen. Suomessa koettiin riemun ja ylpeyden hetkiä 28.2.2018, kun eduskunta oli vahvistunut äitiyslain astumisesta voimaan. Äitiyslaki antaa naisparien lapselle juridisesti kaksi vanhempaa heti elämänsä ensimmäisistä kuukausista ja synnyttäjän puolisolla onkin myös mahdollisuus vahvistaa vanhemmuutensa jo ennen lapsen syntymää neuvolassa, samalla tavalla kun miehet ovat saaneet tunnustaa oman lapsensa isyyden neuvolassa vuodesta 2016 alkaen.

Perheen sisäistä adoptiota on pidetty naisparien ja erityisesti synnyttävän puolison asettamista epätasa-arvoiseen asemaan, vaikuttaen toki vähättelevästi myös syntyvän lapsenkin elämään. Perheen sisäinen adoptioprosessi on myös nähty toimimattomaksi ratkaisuksi, sillä se kestää kauan ja kaikin tavoin ongelmallinen tilanne lapsen oikeuksien kannalta. Esimerkiksi on tuotu äärimmäinen tapaus, jossa esimerkiksi odottava äiti kuolee raskauden aikana tai synnytyksen aikana, jolloin lapsi jäisi virallisesti täysin ilman vanhempia, orvoksi, vaikka todellisuudessa hänellä on toinen vanhempi olemassa. Äitiyslaki määrittelee täten tarkasti synnyttäjän puolison aseman mahdollisissa ongelmatilanteissa ilmenevien epäselvyyksien välttämiseksi. Puoliso voi tunnustaa lapsensa neuvolassa ja näin ollen lapsella olisi lain nimissä oikeus isäksi elatukseen, perintöön sekä molempien vanhempiensa tapaamiseen. Äitiyslaki ei siis helpota pelkästään kuromalla pois epätasa-arvon kuilua puolisoiden välillä vaan ratkoo myös monia lapsen kannalta oikevia lasten oikeuksiin liittyviä mahdollisia ongelmatilanteita.

Äitiyslain kansalaisaloitteen takana ovat joukko aktiivisia kansalaisia, jotka ovat mukana eri perhe-ja ihmisoikeusjärjestöjen johtotehtävissä ja suurin osa heistä ovat toimineet virassa useamman vuoden ajan. He ovat kiittäneet kaikkia suuresta tuesta, joka on osoitettu tasa-arvoisemman ja suvaitsevamman Suomen puolesta sekä lasten oikeuksien parantamisen tuesta. Aloitetta oli tukemassa myös joukko yhdistyksiä: Sateenkaariperheet ry, Amnesty International, Väestöliitto, Suomen Vanhempainliitto, Ihmisoikeusliitto, Seta, Monimuotoiset Perheet, Suomen kasvatus-ja perheneuvolaliitto, YVPL, Suomen Monikkoperheet ry, Adoptioperheet, Heseta, Avoin ministeriö, Regnbågsankan, Mummolaakso, Lahden Seta, Kasary, lapsettomien yhdistys Simpukka, Unioni ja Pelastakaa Lapset. Äitiyslakia ovat puoltaneet myös kaikki Suomen suuret lapsi-ja perhejärjestöt sekä moni muu suomalainen rekisteröity yhdistystoimintaa harjoittava liike.

Vuoden 2016 puolessavälissä rekisterikeskus ilmoitti hyväksyttyjen kannatusilmoitusta äitiyslain puolesta olleen yhteensä 55 707 kappaletta tarkalleen. Kannatusilmoitusten ylittäessä minimirajan tämä tarkoitti sitä, että lakialoite eteni eteenpäin eduskunnan käsittelyyn. Minimiraja, jotta kansalaisaloite voisi edetä eduskunnan käsittelyksi mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten on 50 000 allekirjoitusta. Suomen äitiyslaki on yksi niistä harvoista läpi menneistä kansalaisaloitteista, jotka saivat alkunsa juurikin kansalaisaloitteesta, kansan omasta tahdosta tehdä muutos.

Uusi Suomen arkkipiispa ei hyväksy homoparien vihkimistä

Suomen uudeksi arkkipiispaksi valittu ehdokas suhtautuu samaa sukupuolta olevien parien kirkolliseen vihkimiseen negatiivisemmin kuin äänestyksessä häntä vastaan kilpaillut ehdokas. Uusi arkkipiispa Luoma kokee, että avioliitto on miehen ja naisen välinen instituurio ja siitä ei voi kiistellä eikä siksi myöskään toivo ja kannata samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä. Kuitenkin, hän on hyväksynyt omalta osaltaan kirkon kokonaisvaltaisen päätöksen vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja tasa-arvoisen avioliittolain vahvistamisen jälkeen Suomessa. Hän on myös painottanut, että pitää omasta henkilökohtaisesta päätöksestään huolimatta varsin todennäköisenä, että kirkko alkaa vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja ympäri maan.

Toinen arkkipiispakandidaatti,Luoman kanssa samalla kierrokselle edennyt Porin piispa Vikström puolestaan vakuuttaa, että haluaisi kirkolliskokouksen päättävän keskenään vihkimisten sallimisesta, mutta lisää omalta osaltaan kuitenkin ettei haluaisi jättää paperilleen oikeuden olla vihkimättä samaa sukupuolta olevia pareja, mikäli heidän omatunto ei sitä halua sallia. Alustavan laskennan mukaan arkkipiispa Luoma sai uuden arkkipiispan valintaäänestyksessä huikeat 56 prosenttia kaikista mukana olleista äänistä.

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin istunnosta vahvistettiin tämä tulos ääntenlaskennan ohessa. Vuodesta 2018 arkkipiispana toiminut Kari Mäkinen on jäämässä eläkkeelle kesäkuussa 2018, jolloin uuden arkkipiispa Tapio Luoman on määrä astua virkaansa. Aikaisempi arkkipiispa Mäkinen on kommentoinut hänen kantaansa asiaan kysyttäessä ettei suhtaudu lainkaan kielteisesti samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen, päinvastoin. Hänen mielestään kirkon yhteinen päätös suostua vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja riittää eikä asiasta tarvitsisi sen enempää keskustella eikä väitellä. Kirkon avioliittokeskustelua hämmentääkin miksi piispat eivät suostu tarkastelemaan homoparien vihkimisasiaa siitä näkökulmasta ettei kirkko itse ole kuitenkaan niinkään ollut mukana tekemässä päätöstä kuin puolestaan Suomen lainsäädäntö. Näin ollen vastassa on ristiriita, joka edellyttäisi asian tarkempaa käsittelyä.

Pentagon vahvistaa transsukupuolisen henkilön asepalveluksen

Maailmalla uutisoidaan, että ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa nykyisen presidentti Donald Trumpin yrittäessä kaataa transsukupuolisten oikeuden asepalvelukseen, transsukupuolinen henkilö on värväytynyt Yhdysvaltojen armeijaan suorittamaan asepalvelustaan. Presidentti Trumpin törkeät ilmaisut hänen tahdostaan kieltää tai vähintäänkin rajoittaa transsukupuolisia kansalaisia suorittamaan asepalvelusta on herättänyt keskustelua ja suoraa vihapuhettakin ympäri maailman ja myös monet julkisuuden henkilöt ovat avanneet sanaisen arkkunsa tuodakseen esiin heidän närkästystään presidentin puheista. Yksi heistä on Against Me!-punkyhtyeen vokalisti, kitaristi ja sanoittaja Laura Jane Grace , joka on aikaisemminkin tuonut esille huolensa erityisesti transnuorista seuratessaan presidentti Trumpin häikäilemätöntä yritystä romuttaa transihmisten asemaa Yhdysvalloissa. Laura jane Grace on tuonut esille myös omaa kokemustaan transihmisenä elämisestä esille perustellessan presidentin epäoikeudenmukaisia päätöksiä ja ideoita.

Nyt ensimmäistä kertaa presidentti Trumpin puheiden jälkeen Yhdysvaltain asevoimat ovat solmineet palvelussopimuksen transsukupuolisen henkiön kanssa. Asia on vahvistettu virallisesti puolustusministeriö Pentagonin ja sen esille tuomista luotettavista lähteistä. ”Puolustusministeriö vahvistaa, että 23.2.2018 lähtien Yhdysvaltain asevoimissa palvelee transsukupuolinen henkilö.”, puolustusministeriö Pentagonin leivissä palveleva majuri Dave Eastburn vahvistaa Yhdysvallain medialle, uutiskanava CNN:lle.

Tapaus on poikkeuksellinen sen kaikessa rohkeudessaan, sillä presidentti Trump on määrännyt aikaisemmin uuden käytännön, joka astuisi voimaan 23.3.2018 ja sen tarkoituksena olisi kumota edeltävän presidentti Obaman päätös turvata transsukupuolisten asema heidän kokonaisvaltainen syrjintäkielto huomioiden.

Suomalaisen metsäkonevalmistajan menestys kerää ihastusta

Ensimmäinen kone ja nyrkkipajassa ja nyt yhtiö sijoittuu toiselle sijalle maailmassa. Kuulostaa liian uskomattomalta ollakseen totta, mutta maalaistalon poika Einari todisti juuri tällä, että mikä tahansa on mahdollista ja kovan työn edessä seisoo kiitos ja menestys. Vieremäläisen Ponssen menestystarina kuuluukin Suomeen huikeimpiin menestystaipaleisiin, suomalaiseen tapaan kuitenkin pitämällä jalat maassa ja pää kylmänä välttääkseen menestyksen nousemista päähän. Mistä kaikki oikein sai alkunsa? Juha Vidgren, Ponssen perustaja kertoo suorat sanat.

Päällepäin ei välttämättä arvaisi ollenkaan, että Vidgren on todellisuudessa pörssiyhtiön kansallisen hallituksen puheenjohtaja ja yksi muutamista pääomistajista, johtuen hänen jalat maassa-asenteesta ja vaatimattomasta, tuttavallisesta olemuksesta. ”Täällä maalla olet mitä olet tai mitä teet.”, hän selittää. ”Näytteleminen tai muu oleminen ammutaan äkkiä alas.”

Vaikka Ponsse onkin nykyisin kansainvälinen pörssijätti ja toiseksi suurin metsäkoneiden valmistaja koko maailmassa, on säilyttänyt lähes kaikki pienen perheyrityksen arvot periaatteineen, joiden varaan Ponssen isä Vidgren rakensikin yrityksensä. Hänen mietelauseitaan tyylistä johtaa firmaa jaetaan edelleenkin kansainvälisille vieraille sekä työntekijöille. Vaatimattomuus onkin Vidgrenin käyntikortti, hän saattoi olla aamulla tapaamassa itse pääministeriä Helsingissä ja iltapäivällä vuorostaan täyttelemässä ravilappua muiden paikallisten isäntien kera huoltoasemalla. Tekemättä siitä yhtään sen kummoisempaa numeroa tai meteliä.

”Isän kuoltua oli tärkeää ylläpitää jatkuvuus yritykselle.”, Vidgren toteaa ja tarkoittaa tälläkin vakaata suhtautumista perinteisiin, itselle tärkeisiin arvoihin. Vidgrenin isä oli menentynyt aikaisemmin äkillisesti vain 67-vuotiaana, vuonna 2010. Toiminnassa ovatkin tätä nykyä mukana hänen poikansa Janne, Juha, Jarmo ja Jukka, kukin heistä omalla tavallaan ja tyylillään. ”Jokaisella on omat tehtävät omilla vahvuuksillaan.”, Vidgren kiteyttää.

Ponssen tarina juontaa alunperin juurensa 60-luvun alkuun, silloin kun pohjoissavolaisen pienviljelijän poika Einari läksi savotalle, hommasi itselleen ikioman traktorin ja aloitti tuumasta toimeen ahkeran urakoinnin. ”Koneet mitkä oli, ei kestäneet.”, Einari kertoo. Hän päättikin rakentaa oman metsäkoneensa kylän pajalla ja onnisui siinä lopulla menestyksekkäästi vuonna 1969. Koneen nimi Ponsse oli peräisin paikallisen ajokoiran nimestä. Einari muistelee, että pikkuinen kyläpaja on edelleen olemassa Ponssen tehdasta vastapäätä. Kun viimeisin tehtaan laajennus valmistuu, tilaa on yhteensä käytettävissä komeat neljä hehtaaria.

Syöpään menehtyneen naisen tapaus herättää keskustelua hoitojen viivästymisestä

Lääkäreiden ylitsevuotava yhteishenki ja halu säästää läheiset tai potilas itse negatiivisilta uutisilta voi pahimmillaan johtaa virheiden peittelyyn, todetaan ärhäkkään syöpään menehtyneen suomalaisen Eevan tapauksesta. Tapaus oli lukuaan niin hurja, että pysäytty jopa itse johtajalääkärin. Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgi puolestaan haluaa korostaa, että lääkäritkin ovat ihmisiä ja tekevät virheitä – siitä ei pääse mihinkään. Kaikki riippuu loppujen lopuksi lähinnä siitä, miten virheitä käsitellään ja miten niistä keskustellaan. Tuleville lääkäreille tullaan opettamaan etiikkaa, virheiden käsittelyä oikein ja yksityiskohtia potilasvahinkolaista. Mitä siis tapahtui?

Oulussa, 70-vuotiaan Eevan syöpähoitojen viivästyminen on herättänyt kohua myös lääkäreiden keskuudessa. Kerrotaan, että syöpähoitojen viivästyminen oli kuin olikin syy iäkkään rouvan menehtymiseen. Eeva oli huomannut itse rintojen poistossa aikaisemmin syntyneen arven punoittavan omistuisesti keväällä 2016 ja haki lähetettä jatkotutkimuksiin, tietokonetomografiaan ja marraskuussa 2016 tauti todettiin. Oli kuitenkin jo liian myöhäistä, syöpä oli levinnyt sen verran pahaksi ettei mitään ollut enää tehtävissä. Eevan perhe ja läheiset kantelivat huonosta hoidosta ja hoitojen viivästymisestä Potilasvakuutuskeskukselle, tuloksetta. Keskus päätti evätä korvauksen potilaalle, johtuen siitä, että hoito oli viivästynyt hoitavan yksikön resurssiongelmien takia.

Ikäväksi tapauseksi kommentoimaansa tilannetta kommentoi sairaalan kirurgi pitää kuitenkin ääritapauksena. Lääkäreiden halu peitellä negatiivisia uutisia voi pahimmillaan johtaa siihen, että niistä vaietaan kokonaan eikä hiiskuta kenellekkään, kertoo Oulun sairaalan kirurgi, jossa ikävä yksittäistapaus sattui alunperin.

Äitiyslaki osana lapsen oikeuksien toteutumisessa kokonaisvaltaisesti

Eduskunta hyväksyi äitiyslain Suomessa 28.2.2018 puoltavalla lopullisella lausunnollaan äänituloksin 122-42. Äitiyslain hyväksymistä pidetään suurena harppauksena kohti tasa-arvoisempaa Suomea, jossa korostuu niin naisparien molempien puolisoiden välinen tasa-arvo kuin myös heidän lastensa toteutuvat lasten oikeudet. Aikaisemmin naisparien lapset ovat olleet kyseenalaisessa asemassa, sillä ongelmatilanteiden kuten ääripäätapauksena esille tuotu synnyttäjän menehtyminen joko odotuksen aikana tai synnytyksen aikana komplikaatioihin olisi tehnyt lapsesta juridisissa silmissä orvon, vaikka toinen olemassaoleva vanhempi olisi elossa. Nyt äitiyslain mentäessä läpi, lapsen oikeudet toteutuvat, kun synnyttäjän puoliso omaisi mahdollisuuden tunnustaa vanhemmuutensa neuvolassa, jo hyvissä ajoin ennen lapsensa syntymää. Koska tämä on mahdollista, lasten oikeuksien kokonaisvaltaisen toteutumisen lisäksi naisparin synnyttävän osapuolen puoliso on tasa-arvoisessa asemassa, kun hän ei jää ulkopuolelle lapsen asioita koskevissa päätöksissä.

Aikaisemmin ennen äitiyslain voimaantulemista naisparin lapsella olisi ollut juridisessa mielessä oikeus kahteen vanhempaan vain siinä tapauksessa, jos perheen sisäinen adoptioprosessi olisi käyty läpi. Perheen sisäistä adoptiota on pidetty epätasa-arvoisena ja huonona ratkaisuna johtuen sen pitkästä kestosta ja siitä, että perheen sisäisen adoption ollessa vasta käsittelyssä, naisparin lapsen asema olisi avoin ja epäselvä niin odottavan osapuolen raskauden aikana kuin myös lapsen ensimmäisten 1-12kk:n aikana syntymänsä jälkeen.

Äitiyslain vahvistaminen uudeksi laiksi on ollut yksi huomattavimmista askeleista kohti oikeudenmukaisempaa avioliittolakia ja parantaa täten myös merkittävästi lapsen oikeuksia, kommentoi toiminnasta vastaava johtaja Sateenkaariperheet ry-yhdistyksestä. Jämsä on yksi heistä, ketkä panivat aluille kansalaisaloitteen, josta äitiyslain käsittely eduskunnassa sai alkunsa. Uuden äitiyslain ja sen käsittelyn kanssa on ollut aikaisemmin liikaakin erilaisa ongelmia vastassa, mutta nyt kaikki haasteet ovat onneksi voitettu, hän iloitsee. Välttämätön askel olikin parantaa ennen kaikkea naisparien keinohedelmöityksellä alkunsa saaneiden lasten asemaa yhteiskunnassa ja perheissään. Seuraavaksi on Jämsän mukaan tarkoituksena ottaa esille muitakin sateenkaariperheiden lasten ja vanhempien asemaa parantavat kysymykset.