Aikaisemmin naisparien lapsi on voinut juridisesti saada kaksi vanhempaa vain perheen sisäisen adoption seurauksena. Tämä saattoi varsinkin synnyttäjän puolison epätasa-arvoiseen asemaan ja vaikutti lapsenkin elämään hankaloittavasti erityisesti hänen elämänsä ensimmäisten 1-12kk:n ajan. Hänen oikeudellinen asemansa jäi nimittäin tuolloin täysin avoimeksi ja jatkui epäselvänä vielä useamman kuukauden ajan syntymän jälkeen. Suomessa koettiin riemun ja ylpeyden hetkiä 28.2.2018, kun eduskunta oli vahvistunut äitiyslain astumisesta voimaan. Äitiyslaki antaa naisparien lapselle juridisesti kaksi vanhempaa heti elämänsä ensimmäisistä kuukausista ja synnyttäjän puolisolla onkin myös mahdollisuus vahvistaa vanhemmuutensa jo ennen lapsen syntymää neuvolassa, samalla tavalla kun miehet ovat saaneet tunnustaa oman lapsensa isyyden neuvolassa vuodesta 2016 alkaen.
Perheen sisäistä adoptiota on pidetty naisparien ja erityisesti synnyttävän puolison asettamista epätasa-arvoiseen asemaan, vaikuttaen toki vähättelevästi myös syntyvän lapsenkin elämään. Perheen sisäinen adoptioprosessi on myös nähty toimimatto
maksi ratkaisuksi, sillä se kestää kauan ja kaikin tavoin ongelmallinen tilanne lapsen oikeuksien kannalta. Esimerkiksi on tuotu äärimmäinen tapaus, jossa esimerkiksi odottava äiti kuolee raskauden aikana tai synnytyksen aikana, jolloin lapsi jäisi virallisesti täysin ilman vanhempia, orvoksi, vaikka todellisuudessa hänellä on toinen vanhempi olemassa. Äitiyslaki määrittelee täten tarkasti synnyttäjän puolison aseman mahdollisissa ongelmatilanteissa ilmenevien epäselvyyksien välttämiseksi. Puoliso voi tunnustaa lapsensa neuvolassa ja näin ollen lapsella olisi lain nimissä oikeus isäksi elatukseen, perintöön sekä molempien vanhempiensa tapaamiseen. Äitiyslaki ei siis helpota pelkästään kuromalla pois epätasa-arvon kuilua puolisoiden välillä vaan ratkoo myös monia lapsen kannalta oikevia lasten oikeuksiin liittyviä mahdollisia ongelmatilanteita.
Äitiyslain kansalaisaloitteen takana ovat joukko aktiivisia kansalaisia, jotka ovat mukana eri perhe-ja ihmisoikeusjärjestöjen johtotehtävissä ja suurin osa heistä ovat toimineet virassa useamman vuoden ajan. He ovat kiittäneet kaikkia suuresta tuesta, joka on osoitettu tasa-arvoisemman ja suvaitsevamman Suomen puolesta sekä lasten oikeuksi
en parantamisen tuesta. Aloitetta oli tukemassa myös joukko yhdistyksiä: Sateenkaariperheet ry, Amnesty International, Väestöliitto, Suomen Vanhempainliitto, Ihmisoikeusliitto, Seta, Monimuotoiset Perheet, Suomen kasvatus-ja perheneuvolaliitto, YVPL, Suomen Monikkoperheet ry, Adoptioperheet, Heseta, Avoin ministeriö, Regnbågsankan, Mummolaakso, Lahden Seta, Kasary, lapsettomien yhdistys Simpukka, Unioni ja Pelastakaa Lapset. Äitiyslakia ovat puoltaneet myös kaikki Suomen suuret lapsi-ja perhejärjestöt sekä moni muu suomalainen rekisteröity yhdistystoimintaa harjoittava liike.
Vuoden 2016 puolessavälissä rekisterikeskus ilmoitti hyväksyttyjen kannatusilmoitusta äitiyslain puolesta olleen yhteensä 55 707 kappaletta tarkalleen. Kannatusilmoitusten ylittäessä minimirajan tämä tarkoitti sitä, että lakialoite eteni eteenpäin eduskunnan käsittelyyn. Minimiraja, jotta kansalaisaloite voisi edetä eduskunnan käsittelyksi mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten on 50 000 allekirjoitusta. Suomen äitiyslaki on yksi niistä harvoista läpi menneistä kansalaisaloitteista, jotka saivat alkunsa juurikin kansalaisaloitteesta, kansan omasta tahdosta tehdä muutos.