Uusi Suomen arkkipiispa ei hyväksy homoparien vihkimistä

Suomen uudeksi arkkipiispaksi valittu ehdokas suhtautuu samaa sukupuolta olevien parien kirkolliseen vihkimiseen negatiivisemmin kuin äänestyksessä häntä vastaan kilpaillut ehdokas. Uusi arkkipiispa Luoma kokee, että avioliitto on miehen ja naisen välinen instituurio ja siitä ei voi kiistellä eikä siksi myöskään toivo ja kannata samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä. Kuitenkin, hän on hyväksynyt omalta osaltaan kirkon kokonaisvaltaisen päätöksen vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja tasa-arvoisen avioliittolain vahvistamisen jälkeen Suomessa. Hän on myös painottanut, että pitää omasta henkilökohtaisesta päätöksestään huolimatta varsin todennäköisenä, että kirkko alkaa vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja ympäri maan.

Toinen arkkipiispakandidaatti,Luoman kanssa samalla kierrokselle edennyt Porin piispa Vikström puolestaan vakuuttaa, että haluaisi kirkolliskokouksen päättävän keskenään vihkimisten sallimisesta, mutta lisää omalta osaltaan kuitenkin ettei haluaisi jättää paperilleen oikeuden olla vihkimättä samaa sukupuolta olevia pareja, mikäli heidän omatunto ei sitä halua sallia. Alustavan laskennan mukaan arkkipiispa Luoma sai uuden arkkipiispan valintaäänestyksessä huikeat 56 prosenttia kaikista mukana olleista äänistä.

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin istunnosta vahvistettiin tämä tulos ääntenlaskennan ohessa. Vuodesta 2018 arkkipiispana toiminut Kari Mäkinen on jäämässä eläkkeelle kesäkuussa 2018, jolloin uuden arkkipiispa Tapio Luoman on määrä astua virkaansa. Aikaisempi arkkipiispa Mäkinen on kommentoinut hänen kantaansa asiaan kysyttäessä ettei suhtaudu lainkaan kielteisesti samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen, päinvastoin. Hänen mielestään kirkon yhteinen päätös suostua vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja riittää eikä asiasta tarvitsisi sen enempää keskustella eikä väitellä. Kirkon avioliittokeskustelua hämmentääkin miksi piispat eivät suostu tarkastelemaan homoparien vihkimisasiaa siitä näkökulmasta ettei kirkko itse ole kuitenkaan niinkään ollut mukana tekemässä päätöstä kuin puolestaan Suomen lainsäädäntö. Näin ollen vastassa on ristiriita, joka edellyttäisi asian tarkempaa käsittelyä.