Suomessa pidetyissä presidentinvaaleissa, joissa lopulta valittiin Suomen nykyiseksi presidentiksi aikaisemminkin virassaoleva presidentti Sauli Niinistö, nousi esille presidenttiehdokkaiden poikkeuksellisen avoin suhtautuminen transsukupuolisiin henkiöihin sekä huoli heidän pakkosteriloinnin eettisistä ja moraalisista kysymyksistä. Nykyisen translain mukaan transsukupuolinen ei voi nimittäin vahvistaa omaa sukupuoltaansa juridisesti ennen kuin hän on käynyt läpi lukuisia lääketieteellisiä hoitoja osana sukupuolen korjausprosessiaan, johon kuuluu muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisesti Suomessa vaadittava lisääntymiskyvyttömyys eli sterilisaatio, joka on saanut arvostelua osakseen myös itse Euroopan parlamentin komissiolta.
Presidenttiehdokkaat ilmaisivat kukin oman vaalikampanjansa aikana oman henkilökohtaisen näkemyksensä perusteluineen ja vaikka Suomen presidentinvaalien ollessa jo ohi, tilanne puhuttelee edelleen ympäri maan johtuen sen havainnollistavasta esimerkistä kuinka asenteet ja suhtautuminen seksuaali-ja sukupuolivähemmistöihin muuttuu hitaasti, mutta varmasti Suomessa. Kävi ilmi, että kaikki presidenttiehdokkaat yhtä presidenttiehdokasta lukuunottamatta olisivat mielellään valmiita äänestämään transsukupuolisten henkilöiden pakkosteriloinnista ja siihen säädetystä laista, kokonaan.
Presidenttiehdokkaat olivat saaneet saaneet tehtäväkseen vastata mi
elipiteellään esitettyyn toteamukseen perusteluineen: ”transsukupuolisten pakkosteriloinnista tulisi luopua”. Tämen väitteen yhdeydessä myös todettiin, että Suomihan on muuten ainoa Pohjoismaihin kuuluva valtio, jossa transsukupuolisen henkilön hoitoprosessiin ja hänen sukupuolensa lopulliseen vahvistamiseen juridisesti kuuluu ehdoton lisääntymiskielto eli kansanomaisesti tunnettu pakkosterilointi, jonka jyrkimmät vastustavat rinnastavat silpomiseen. Lisäksi jokaiselle presidenttiehdokkaalle muistutettiin edellämainitun pienen tietoiskun lisäksi, että myös Euroopan komissio on noteeranut kyseessä olevan epäkohdan ja antanut moitteita Suomen valtiolle tästä käytännöstään. Lopputuloksena melkein kaikki tenttaustilaisuudessa paikalla olleet kandidaatit vastasivat myöntävästi, transsukupuolisten henkilöiden pakkosteriloinnista tulisi heidän mielestään ehdottomasti luopua kokonaan. Miten presidenttiehdkkaat sitten perustelivat miksi olivat tämän puolesta?
Pekka Haavisto Vihreiden puolueesta oli toteanut, että Suomi on poikkeuksellisesti yksi ainoa pohjoiseurooppalainen valtio, jossa transsukupuolisen juridinen sukupuolen vahvistaminen velvoittaa olemaan täysin lisääntymiskyvytön, siis steriloitu pakosta lääketieteellisessä mielessä osana sukupuolen korjausprosessiaan. Hän muistutti myös, että myös Euroopan komissio on huomannut tämän epäkohdan ja todennut lausunnoissaan, että kyseessä on vakava ihmiset eriarvoistava ihmisoikeuksien vastainen ihmisoikeusrikkomus. Hänen ratkaisunsa onkin täten täydellinen, perusteellinen translain uu
distus, jossa turvattaisiin kokonaisvaltaisesti transsukupuolisen kansalaisen perusoikeudet ja ihmisoikeus. Käytännössä erotettaisiin oikeudellinen ja lääketieteellinen prosessi toisistaan.
Vasemmistoliiton Merja Kyllönen oli ilmaissut, että translaki nykyisessä muodossaan on jäänne menneisyydestä, suorastaan häpeäpilkku, josta Suomen valtio kuitenkin kaikessa jääräpäisyydessään pitää kynsin hampain väkisin kiinni, mutta minkä takia.
Tasavallan presidentti ja Valitsijayhdistyksen ehdokas, kuka lopulta voitti presidentinvaalit, Sauli Niinistö kommentoi ettei pakkosterilisaatio ole missään tapauksessa ihmisoikeuksien mukaista, kiteyttäen näin lyhyesti, mutta sitäkin ytimekkäämmin näkökantansa ja mielipiteensä liittyen Suomen nykyiseen translakiin.
Suomen Ruotsalaisen Kansanpuolueen Nils Torvalds, Matti Vanhanen Keskustastan puolueesta sekä Paavo Väyrynen, Valitsijayhdistyksen ehdokas kannattavat kaikki yhteen ääneen transsukupuolisen juridissa sukupuolen vahvistamisessa vaadittua pakkosterilaatiosta luopumista kokonaan. Miten tarkalleen he perustelisivat kantansa, se jäi epäselväksi. Kukaan kolmesta ei nähnyt tarpeelliseksi kommentoimaan mielipidettäänsä ja kantaansa sen tarkemmin.
Sosiaalidemokraattien ehdokas Tuula Haatainen taas ei ollut sataprosenttisesti yhtä mieltä, vaan vastasi olevansa pelkästään väitteen puolesta. Hän toteaakin perusteluissaan, että ei näe mitään estettä miksei allekirjoittaisi mielipidettä. Hän tarjoaakin ratkaisunaan kokonaan uuden lain säätämistä asiaa koskevassa tilanteessa.