Välillä on tärkeää hassutellakin

By lauriOn

Kun uutisten aiheet ovat yhtä koronaa päivästä toiseen, on ihmisillä suurentunut riski masentuneisuuteen. Mielenterveyspalvelut ovat olleet jo nyt koetuksella ja tilanne ei ole helpottamassa vielä pitkään aikaan. Siksi on erittäin tärkeää välillä hassutellakin ja unohtaa hetkeksi koko koronan aiheuttama huoli ja murhe. Vaikka korona on vakava asia, niin silti välillä on suotavaa voida sulkea se kokonaan pois ja vain nauraa.

Jokainen voi hassutella parhaaksi näkemällään tavalla. Yksi tykkää vitsailla kaikesta, toinen lukee koomista sattumaa, kolmas ilveilee ja jollekin sattuu arkipäivän hassuja sattumuksia niin, että se täyttää jo hassuttelukiintiön.

Ellei kuitenkaan näin ole, niin hassutella voi vaatteillakin. Hassunkurinen hattu päähän jo tekee ihmeitä. Tai entäpä jos järjestäisikin naamiaiset? Siinä saisi lähipiirikin hassutella. Tai anna vaikka lapsesi valita sinulle vaatteet päällesi. Voi hyvin olla, että naurulta ei tule loppua.

Jos nyt lapsia sitten ei satu olemaan tai asumaan kotona enää, niin omaksi iloksikin voi hassutella hauskoilla oloasuilla. kigurumi-asut on ehkä paras oloasu. Menee myöskin penkkaripukuna tai naamiaispukuna. Nyt syksyn tullen mikä sen mukavampi onkaan kuin hypätä mukavaan ja hauskaan oloasuun ja ottaa kuppi kuumaa teetä tai kaakaota ja keskittyä lempileffaansa. Eri sarjojen sarjamaratonitkin on erittäin suositeltavia mukavassa oloasussa ja ei tarvitse olla edes sunnuntai.

Hahmopuut eivät ole kovin suosittuja vielä olleet Suomessa, mutta niiden suosio kasvaa hitaasti. Suosituin kigurumi-asu lienee naisten keskuudessa yksisarvispuku. Naiset myös todennäköisesti herkemmin myös innostuvat hassuttelemaan vaatteilla kuin miehet, mutta hassuttelu ja mukavat oloasut eivät ole vain naisten etuoikeus.

Käytetty tietokone opiskelijabudjettiin

By lauriOn

Kannettava tietokone, eli läppäri, on tänä päivänä monelle lukiolaiselle ja opiskelijalle jopa välttämätön työväline. Kyseessä ei kuitenkaan ole edullinen hankinta, ja uusi laite voi tuoda suurenkin kuluerän opiskelijan tai perheen budjettiin. Onneksi mukaan kuvioihin on astunut toinenkin edullisempi, mutta ei yhtään huonompi vaihtoehto: läppärin ei nimittäin enää tarvitse olla uusi.

Myös käytetty kone on laadukas kone

Yllättävän moni opiskelija tai vanhempi ei vieläkään tiedä, että laadukkaita huipputietokoneita voi saada edullisesti myös käytettynä, ja itse asiassa jopa hyvin huokeaan hintaan. Erityisesti elektroniikkatuotteissa ajan myötä käytetyn laitteen hinta laskee, ja esimerkiksi tänä päivänä käytetyn, mutta laadukkaan Macbook -laitteen saa jo kevyesti alle tuhannella eurolla.

Hyvin huollettu käytetty tietokone ei ole yhtään sen huonompi vaihtoehto kuin uusikaan. Käytettyihin laitteisiin erikoistuneet kaupat tarjoavat myös näille tuotteille uuden veroisen takuun, jolloin ostetun tuotteen voi palauttaa siinä tapauksessa, että siinä ilmenee odottamattomia vikoja.

Laadukkaan tietokoneen suunnittelussa on myös otettu huomioon sen osien ja rungon rakenne, jotta ne voidaan rikkoutumisen jälkeen myös vaihtaa. Esimerkiksi uuden kovalevyn vaihtaminen jo useamman vuoden ajan käytössä olleeseen tietokoneeseen voi tehdä laitteen teholle ihmeitä, ja pidentää sen käyttöikää monella vuodella.

Monella hinta ratkaisee

Pienillä tuloilla elävän opiskelijan prioriteetteihin ei aina ensimmäisenä kuulu uusi ja kallis tietokone. Monelle nuorella hinta on todella iso tekijä myös silloin, kun säännöllisiä tuloja saadaan opiskelun ohessa esimerkiksi osa-aikatyöstä. Tässä tapauksessa tuhannen euron arvoinen tietokone voi vastata jopa kahden kuun palkkaa, ja harva opiskelija haluaa pistää rahaa näin suureen hankintaan.

Moni nuori on myös kiinnostunut pienentämään omaa hiilijalanjälkeään. Käytetyn laitteen ostaminen ei tänä päivänä ole enää häpeä, vaan ennemminkin ekoteko. Uusien elektroniikkalaitteiden tuottamiseen kuluu valtavasti resursseja, ja monet laitteet on suunniteltu niin, että ne tulevat kestämään huolellisessakin käytössä vain lyhyen aikaa, mikä on valitettavaa.

Mitä käytetyn tietokoneen ostamisessa tulee ottaa huomioon

Yksi käytetyn koneen suurimmista kompastuskivistä on yleensä akku. Akun kunto kannattaa siis selvittää huolellisesti ennen ostoa. Moniin koneisiin on mahdollista vaihtaa uusi akku. Prosessoriksi kannattaa valita vähävirtainen prosessori, sillä se auttaa pidentämään käytetyn akun kestoa.

Myös SSD-muisti helpottaa käytetyn koneen käyttömukavuutta ja vaikuttaa myös siihen, miten nopeasti kone käynnistyy, ja miten tehokkaasti se yleisesti ottaen toimii. Tärkeintä on kuitenkin se, että muisti on riittävä omaan käyttöön. Jos tietää valmiiksi, että tietokoneen tulisi pystyä pyörittämään raskaampia ohjelmistoja, niin muistiin ja prosessoriin kannattaa panostaa. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että nykypäivän pilvipalvelut ovat loistava vaihtoehto suurempienkin tiedostojen turvalliseen tallennukseen.

Näytön koko riippuu täysin omista henkilökohtaisista tarpeista, mutta Full HD -resoluutio on paras vaihtoehto säännölliseen tietokoneen käyttöön. Se ei väsytä silmiä niin nopeasti, kuin epätarkemmat tietokoneet. Tärkeitä ominaisuuksia ovat tietysti myös tietokoneen koko ja paino. Liian painavaa konetta ei jaksaa kantaa mukana, ja liian pientä näyttöä saa taas tihrustaa niin pitkään, että silmiä ja päätä alkaa särkeä. Kaikkein olennaisinta on kuitenkin se, että tietokoneesta löytyvät juuri ne ominaisuudet, joita itse tarvitsee opiskeluun tai työntekoon.

Mitä kaikkea uutistoimittajaksi halajavan täytyy muistaa

By lauriOn

Uutistoimittajan työ kuulostaa monen unelmaduunilta. Se sisältää takuuvarmasti maailmanmatkailua firman piikkiin, mielenkiintoisten ihmisten tapaamista, uskomattomien tarinoiden kuulemista sekä jännittävien lööppien paljastamista. Vaikka tämä kuvaus saattaakin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, sitä se ei tosiaankaan ole. Ei, mikäli on oikeasti motivoitunut työskentelemään uutistoimittajana. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kullakin kolikolla on kääntöpuolensa, ja se koskee myös uutistoimittajan työtä. Tässä artikkelissa on listattu asioita, jotka kuuluvat tavallisen uutistoimittajan työhön. Mikäli olet kiinnostunut uutistoimittajan ammatista, nämä kohdat kannattaa ehdottomasti lukaista läpi.

Kaikki uutistoimittajat eivät matkustele

Vaikka esimerkiksi ulkomaan uutisten parissa työskentelevä uutistoimittaja saattaa työnsä puolesta matkustella paljonkin, on monen uutistoimittajan arkea suurimmaksi osaksi kopissaan pönöttäminen ja paikallisjuttujen editointi. Jos työskentelee paikallisuutisissa, voi pisinkin matka suuntautua korkeintaan naapuripaikkakunnalle. Ei siis kannata automaattisesti olettaa, että uutistoimittajan työ on pelkkää jännittävää matkailua.

Niillekin, joille työ tuo mukanaan paljon matkailua, on työ joskus kovin raskasta. Vaikka maksuton matkailu saattaa kuulostaa unelmalta, on se tosiasiassa loppujen lopuksi tylsä rasite, jos sitä joutuu tekemään jatkuvasti. Matkustaminen ottaa voimille, ja sitä voi olla hankala sovittaa yhteen perhe-elämän kanssa. Lisäksi komento lähteä ulkomaille voi tulla missä ja milloin tahansa, mikä saattaa osaltaan vaikeuttaa muuta sosiaalista elämää ja stressata uutistoimittajaa.

Joka päivä ei ole jännitystä täynnä

Vaikka kaikkien uutisjuttujen kirjoittamisessa on puolensa, on sillä eroa kirjoittaako paikallisen nappulaliigan viidennestä sijaista vaiko viking kenkien uusimmasta upeasta kenkälanseerauksesta. Ei siis kannata odottaa, että joka päivä sisältää upeita kohujuttuja. Tietenkin uutistoimittajan ensisijainen tehtävä on tehdä mahdollisimman houkuttelevia juttuja ja metsästää myyviä otsikoita, mutta tositilanteessa se ei suinkaan aina ole mahdollista. Kannattaa siis varautua siihen, että tavallisten juttujen kirjoittaminen alkaa ennemmin tai myöhemmin tuntua peruskauralta.

Työ voi olla paikoin vaarallista

Niille, jotka tekevät kenttätyötä, työ tarjoaa kyllä jännitystä kerrakseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tällaiset pestit ovat äärimmäisen vaarallisia ja niissä voi kirjaimellisesti joutua pistämään päänsä pantille – haluamattaan. Monet toimittajat esimerkiksi lähetetään sota- ja kriisialueille lööppijutun toivossa, mutta valitettavasti on tapauksia, joissa reissu ei ole toimittajan kannalta päättynyt hyvin. Heitä on esimerkiksi päätynyt ääriliikkeiden panttivangiksi ja teloitettavaksi. Tällaisia kohtaloita nähdessään alkaa paikallislehden toimitus tuntua sittenkin ihan mukavalta!

Monet superjulkkikset ovatkin ihan tavallisia ihmisiä

Jos työssään tapaa paljon ihmisiä päivittäin, oppii heitä analysoimaan helposti. Esimerkiksi keltanokkatoimittajalle julkisuuden henkilön tapaaminen saattaa olla uran jännittävin kohokohta, kun taas konkari tajuaa, että julkkikset ovat samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin. Toimittajan pitäisikin pyrkiä kohtelemaan kaikkia haastattelemiaan ihmisiä samalla tavalla, oli kyseessä sitten Hollywoodin kirkkain supertähti tai paikallisen vanhainkodin johtaja.

Uutistoimittaja on puolueeton

Tärkein asia muistaa on se, että uutiset on esitettävä täysin objektiivisesta eli puolueettomasta näkökulmasta. Tämä taas tarkoittaa sitä, että vaikka haastattelisit maailmanhistorian pahinta sarjamurhaajaa, et saa heittää omia mielipiteitäsi tekstiin, vaan teksti saa sisältää pelkkiä objektiivisia faktoja. Tämä on moraalikysymys, jonka kanssa jokainen toimittaja varmasti painii jossakin vaiheessa uraansa. Se on kuitenkin ylitettävä, jos mielii jatkaa uraansa.

Teknologialaiteriippuvuus kasvava ongelma, Suomessakin

By lauriOn

Sunnuntaisuomalaisen tekemän tutkimuksen mukaan jopa tuhannet suomalaiset ovat jonkinasteisessa älylaitekoukussa. Kaarlo Simojoki A-klinikalla kommentoikin, että oletetaan jokaisen pelaavan vaikkapa kymmenen tuntia tauotta niin sehän aiheuttaisi kaikille koukuttumista. Simojoki avaa aihetta lisää toteamalla puheessaan, että on suorastaan yhteiskunnallinen riski, jos teknologian liikakäyttöön ja sen mukana tuomiin vakaviin haittapuoliin ei haluta havahtua riittävän ajoissa. Hän vertaakin teknologian liikakäyttöä esimerkiksi niinkin rajuin vertauskuvin, että sehän on kuin suoraan 1960-luvulta, jolloin tupakointi oli sallittua oikeastaan kaikkialla ja tupakointia vastustavaa liikettä ei esiintynyt juuri missään, se oli normi eikä siihen haluttu puuttua tai kyseenalaistaa.

Tuhannet suomalaiset ovat riippuvaisia älylaitteista, riippuvuusaste vaihtelee, mutta jonkinasteista koukuttumisen astetta on havaittaessa jopa useammallakin, A-klinikalta ilmoitetaan. Lausunnon takana on Kaarlo Simojoki, A-klinikka Oy:n johtava ylilääkäri. Älylaiteriippuvuutta ei kuitenkaan voida toistaiseksi diagnosoida samalla tavalla kuin esimerkiksi alkoholismia tai huumeriippuvuutta, hän kuitenkin haluaa täsmentää. Juuri siksi sitä on hankalampa tutkia ja sen hoito on monimutkainen prosessi, josta ei ole välttämättä vielä olemassa tarkkaa suurimmalle osalle potilaista sopivaa hoitosuunnitelmaa.

Myös tutkijat ovat huolestuneita älyteknologiariippuvuudesta ja sen jatkuvasta lisääntymisestä nykymaailmassa lääkäreiden ja muiden terveysalan ammattilaisten rinnalla. Nykypäivän lapset ja teini-ikäiset kun tuppaavat viettämään yhä enemmän valveillaoloajastaan katse kiinni ruudusta, jolloin esimerkiksi terveelliset elämäntavat ja niiden ylläpito nousevat esille – liikunnallisuus vähenee, ylipainon riski kasvaa, sosiaaliset suhteet reaaliajassa saattavat kärsiä ja lapsen tai nuoren äkkipikainen tai aggressiivinen käyttäytyminen saattaa lisääntyä. Nykypäivän teini-ikäiset ja nuoret aikuiset ovat harvinaislaatuinen sukupolvi, nimittäin ensimmäinen maailmassa esiintyvä sukupolvi, joka on elänyt koko tähänastisen elämänsä älypuhelinten, internetin ja muun tieto-ja viihde-elektroniikan olessa läsnä arjessa koko ajan.

Ylilääkäri Simojoen sanojen mukaan älyteknologiariippuvuus tai riski sairastua mahdollisen pikaista ja täsmällistä hoitoa vaativaan älyteknologiariippuvuuteen ei todellisuudessa välttämättä kohdistukkaan itse elektronisiin laitteisiin vaan siihen sisältöön mitä laitteilla on tarjota käyttäjälleen. Hän kertookin, että kyseessä on lähinnä tapaan liittyvä riippuvuus, ei niinkään itse elektronisiin laitteisiin, sillä ei ole väliä millä laitteella postauksista tykkäillään tai niihin kommentoidaan. Väliä on ainoastaan tarpeesta tulla hyväksytyksi ja moni määritteleekin nykyään oman statuksensa paljonko ihmiset kiinnostuvat hänen somejalanjäljestään.

Sotaveteraani selvisi hengissä vanhemman sotilaan neuvoilla ja sisulla

By lauriOn

Oli juhannusaatto vuonna 1944, kun silloin vasta 18-vuotias Matti Puustinen oli

joutunut 16 muun ikätoverinsa kanssa yhdessä täydennyspataljoona 5:ssä mukaan sod

ankäyntiin Vitelän pikkukylän lähistölle kotiseudultaan Aunusta. Nuori mies

meinasi menettää rytäkässä henkensä heti alkuun ja näkikin myöhemmin omien sotatovereidensa kuolemat, aitiopaikalta. Meitä oli autonlavalla poikia, kun ampuminen alkoi yllättäen ja täysin odottamatta, nyt 92-vuotias selviytynyt

sotaveteraani muistelee tapahtunutta. Äkkijarrutus oli pudottanut jo melkein heti osan tovereista maahan kohtalokkain seurauksin, hän maalailee havainnollistavasti synkkiä muistoja. Hän kertoo, että toisilla sotilaistovereilla pettivät hermot pelätessään henkensä edestä.

Venäläisen tarkka-ampujan luotisateessa Puustinen myös meinasi menettää henkensä, niin selkeästi hän muistaa ajan tapahtuneet. Läheltä piti-tilanteita tuli väistämättä keskellä sodankäyntiä, jossa kaikki eivät selvinneet hengissä. Tarkka-ampuja osui vieressä olevaan käteen ja haavoitun tapahtuneessa vakavasti, sotaveteraani Puustinen muistelee venäläismiestä. Hän kertoo selviytymisstrategiastaan, joka koitui tilanteessa ratkaisevaksi käännekohdaksi, nimittäin neuvot, jotka hän oli sodan aikana saanut vanhemmilta sotilastovereiltaan. Hän korostaa muutenkin, että selviytymisessä olivat kaikki mahdolliset keinot sallittuja ja vanhemmilta sotilailta tuli opittua montaa kikkaa, joilla päästä eteenpäin haasteellisessakin tilanteessa, korvaamattomia neuvoja. Puustinen muistaa myös miten joillekkin tovereille oli jäänyt valkoinen talvikypärä päähän ja sehän oli mitä loistavin maalitaulu venäläisille tarkka-ampujille.

Ennen kotiutumistaan vuonna 1945 Puustinen ehti osallistua vielä Lapin sotaan, jonne joutui sotilaiksi muitakin samanikäisiä poikia. Oli reilusti yli 40 astetta pakkasta ja hyytävän kylmä, hän muistelee uskomatonta kylmyyttä, joka tunki luihin ja ytimiin lamauttaen koko kehon. Teltoissa asuttiin huonossa vaatevarustuksessa ja olot olivat muutenkin varsin kurjat. Kerran olin jo epätoivoinen, että tännehän jäädyn pystyyn, Puustinen jatkaa. Energiaa ei ollut, eikä myöskään autoa tai takkaa tuomassa lämpöä ja jonkinlaista turvaa. Puustinen oli kuitenkin onnekas eikä saanut sodassa vakavia paleltumisvammoja eikä joutunut invalidiksi. Hän kertoo Tampereen kodistaan, että todennäköisesti nuoren miehen sisu ja sitkeys oli se, mikä hänet lopulta pelasti.

Puustinen on lviimeisen kolmen vuoden aikana elänyt leskenä, useita vuosia kestäneen omaishoitajaelämänvaiheen jälkeen. Hän toimi omaishoitajana MS-tautia sairastavaa Vieno-vaimoaan aina hänen menehtymiseensä asti. Naimisissa pariskunta oli ollut vuodesta 1953 ja siitä asti pysyneet uskollisina yhdessä niin myötä-kuin vastoinkäymisissä. Puustinen on myös neljän lapsen isä ja seitsemän lapsenlapsensa ja kolmen lapsenlapsenlapsensa ylpeä isoisä. Koulutukseltaan hän on alunperin maalari ja valmistuttuaan ammattikoulusta toimi maalarimestarina ja osastopäällikkönäkin mm. Winterin omistamalla maalitehtaalla. Maalarimestarin urassa hän viihtyikin koko elämänsä ajan ennen eläkettään. Vastapainoksi työn ohella oli elämän aikana sisältöä arkeen tuoneet rakkaat kuoro-ja pianoharrastukset.

Uutiset

By lauriOn

Uutiset tarkoittavat aina kaikkein uusinta tietoa ajankohtaisista asioista. Uutisia jaetaan yleisölle, eli katselijoille ja kuuntelijoille eri medioiden välityksellä. Suomessa ja maailmalla suosituimpia uutismedioita ovat televisio, internet, radio, matkapuhelin ja perinteiset sanomalehdet. Kyseisiä medioita kutsutaan joukkotiedotusvälineiksi, sillä jaetut uutiset tavoittavat yhdellä kertaa suuren määrän ihmisiä. Uutisointia kutsutaan journalismiksi, joka esitetään yleisölle tai kirjoitetaan aina uutisten kaltaisella tyylillä.

Uutiset jaetaan yleisesti verkkoon, lehdille ja televisiokanaville uutistoimistojen välityksellä. Mediahuomioltaan ja sisällöltään merkittävä uutinen saattaa jäädä myös pysyvästi historian lehdille. Uutinen vastaa kysymyksiin eli mitä-, missä-, milloin-, miksi-, miten- ja kuka? -tyyppisiin avoimiin pohdintoihin.

Uutisten rakenne

Uutisen rakennetta kutsutaan kärjellään seisovaksi kolmioksi. Normaalisti uutisen sisältö koostuu kolmesta eri osasta, eli otsikosta, ingressistä ja leipätekstistä. Uutiset kertovat tapahtuneesta aina kaiken oleellisen samoin, kuten suosittu ja turvallinen invoicery.fi -laskutuspalvelu tarjoaa käyttäjälle, tehokkaan, reilun ja luotettavan palvelun.

Televisio-uutiset Suomessa

Päivittäinen uutistoiminta käynnistyi Suomessa vuonna 1959, jolloin

Yleisradion Suomen Television Kamerakierros -ohjelman ensimmäinen esitys tuli ulos 1. syyskuuta 1959. Kuitenkin television uutistoimitus perustettiin virallisesti vasta syyskuussa 1960. Ensimmäisinä vuosina uutiset toimitettiin Suomen tietotoimiston, eli STT:n kautta.

Ylen ykkös- ja kakkoskanavien uutisilla ei ollut kilpailijoita vuoteen 1981, jolloin Mainostelevisio, eli MTV aloitti oman uutislähetyksensä. Television neloskanava aloitti uutislähetyksensä 11. tammikuuta 1998 lähtien, jolloin nyt jo poistuneet Nelosen Uutiset tulivat ensimmäisen kerran.

Uutistoimittajan työpäivä

Uutistoimittajan työpäivä käsittää paljon muutakin kuin vain esiintymistä suurelle yleisölle kameran edessä. Työpäivän kesto on yleensä noin 10 tuntia ja kaikki ylipitkät työpäivät korvataan uutisankkurille aina vapaapäivillä. Uutisten lukemisen lisäksi uutisankkuri tekee paljon muuta, kuten referoi tekstin ja puhtaaksikirjoittaa uutislähetykseen tulevat aiheet.

Käytännössä uutistoimittaja lukee tekstin uutinen kerrallaan tv-kameraan liitetyn lisälaitteen eli teleprompterin avulla. Lisälaitteen tekstin nopeuden voi säätää oman lukunopeutensa mukaisesti. Teleprompteri otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1981.

Vale-uutiset ja niiden tuomat haitat

Suomessa ja muuallakin maailmalla uutisiin on aina luotettu. Nykyään yhä useammin kuulee puhuttavan vale-uutisista. Mitä vale-uutiset sitten käytännössä ovat ja miten ne tunnistaa oikeista uutisista?

Valeuutisia sepitetään poliittisiin tai kaupallisiin päämäärin liittyen. Nykyään valeuutiset palvelevat lähinnä netin someyrityksiä, kuten Facebook ja Google, jotka ansaitsevat sivulla käyneiden vierailijoiden mainosklikkausten avulla.

Tekonogiayrityksenä toimivat someyritykset eivät halua ottaa vastuuta sisällöistä eivätkä harjoita minkäänlaista faktan tarkistusta. Kyseiset teknologia-alan yritykset ovat nykyään kuitenkin luvanneet kiinnittää mahdollisiin vale-uutisiin erityistä huomiota.

Jokainen klikkaus tuo mainoseuroja

Nykyään on olemassa omia intressiryhmiä, jotka voivat jopa maksaa viestintätoimistoille, jotka vuorostaan tuottavat tilaajan haluamaa tietoa esimerkiksi alkoholin käytöstä vaikutuksineen tai paljon keskustelua herättäneestä ilmastonmuutoksesta.

Käytännössä niin sanottua uutisiin liittyvää tutkimustietoa kyseenalaistetaan ja valikoidaan, jotta voidaan luoda valeuutisten kohderyhmälle, eli somessa seikkaileville henkilöille tietty, haluttu näkökulma aiheesta kuin aiheesta.

Valeuutisissa on tavallisesti paljon kummaa huumoria, kielioppivirheitä tai yllytystä johonkin aiheeseen liittyvään toimintaan. Kannattaa siis varmistuakseen uutisen oikeaperäisyydestä lukea uutinen kokonaan ja katsoa tekstin lopussa näkyykö siinä kirjoittajan nimeä. Kannattaa aina katsoa, kuka on tekstin julkaisija, ja painaa sivuston nimi mieleen. Nykyään valeuutissivustoilla jäljitellään aina monien tunnettujen medioiden ja verkkosivustojen osoitteita.

Tarkka uutisen lukija katsoo myös, onko uutisessa päätoimittajan ja toimittajien nimiä. Uutinen on oikea, jos nimet ovat oikeita eivätkä keksittyjä. Oikeassa uutisessa on myös mainittu artikkeliin liittyvä tutkimus, jos sellainen on olemassa ja teksti on aito.

EU:n parlamentin raportissa huoli LGBTI-vähemmistöjen kokema syrjintä

By lauriOn

Euroopan parlamentti tukee HLBT-vähemmistöjä enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja tämä näkyykin heidän julkistaessa raporttinsa 1.3.2018. Pinnalla olevista aiheista yksi ylitse muiden onkin ollut juurikin HLBT-vähemmistöjen kokema syrjintä elämän eri osa-alueilla. Raportissa puhuttiin myös transsukupuolisista sekä keinoista millä tavalla heidänkin kokema syrjintä ja epäasiallinen kohtelu hoitoalan ammattilaisilta saadaan kitkettyä. Jäsenmaat, joissa transsukupuolisuus koetaan edelleen sairaukdeksi ja mielenterveyshäiriöksi, ovat joutuneetkin EU-komission kritiikin alle. Tällaisia jäsenmaita kehotetaan panostamaan transsukupuolisten hoitoihin siten, että he voisivat vahvistaa juridisesti sukupuolensa ilman nöyryyttäviä ja pitkiä lääketieteellisiä prosesseja. Lisäksi transsukupuolisten patologisoiminen tuomitaan jyrkästi ja komissiota kehotetaan antamaan jäsenvaltioilleen tunnustamaan transsukupuolisen juridisen sukupuolen tavalla, joka noudattaisi kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja yksilön kunnioittamista.

Euroopan parlamentin raportissa hyväksyttiin samalla myöskin kaksi muuta HLBT-aihepiiriin liittyvää tarkastusta. Toisessa niistä komissiota vaaditaan takaamaan samaa sukupuolta olevien parien ja sen lisäksi heidän perheidensä vapaan liikkuvuuden koko EU:n alueella huolimatta siitä, että se ei olekkaan lääketieteellisesti tarpeellista ja vaikka lapsille suoritetut lääketieteelliset toimenpiteet voisivatkin aiheuttaa pitkäkestoisia traumoja ja muuta haittaa. Kaikenlaiset eheytysterapiat ja muu seksuaali-ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva epäasiallinen toiminta myöskin toimittiin rankoin ottein raportissa.

”YK:n kidutuksen vastainen komitea, naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista käsittelevä komitea ja ihmisoikeuskomitea ovat jo tuominneet terapiat useissa maissa.”, kommentoi eheytysterapioiden moraalista ja eettistä törkeää kyseenalaisuutta Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen ja LGBTI Intergroupin varapuheenjohtaja.

Britannian pääministeri haluaa avata Brexit-sopimuksen

By lauriOn

Iso-Britannian loputtoman tuntuiselle Brexit-prosessille ei ole vieläkään näkvyissä päätöstä. Nyt Britannian pääministeri Theresa May on nimittäin pyytänyt, että neuvottelut brittipalamentin aiemmin hylkäämästä sopimuksesta Euroopan Unionin kanssa avattaisiin uudelleen. May toivoo, että Britannian eroa EU:sta koskeva sopimus voitaisiin neuvotella uudelleen.

Matkaan tuli kuitenkin pieniä mutkia EU:n ilmoittaessa, että sopimusta ei tulla avaamaan uudelleen.

EU:n tarjoama sopimus äänestettiin vasta pari viikkoa sitten kumoon Britannian parlamentissa. Kaikista eniten hankaluuksia on aiheuttanut kysymys siitä, mitä Irlannin ja Ison-Britannian väliselle rajalle kävisi Brexitin jälkeenPohjois-Irlannissa. Jos Britannia päättää irtautua EU:sta ennen kuin muuta saadaan sovittua, se jäisi eroamisestaan huolimatta käytännössä kuitenkin edelleen tulliliittoon EU:n kanssa. Britannian raja siis pysyisi avoimena, mikä olisi toki tietyltä kannalta hyvä juttu, mutta EU:sta eroa toivoneet joutuisvat kuitenkin pettymään. Tätä hätäjärjestelyä kutsutaan ”backstopiksi”.

Sekä konservatiivinen oikeisto että hallituksen tukena oleva DUP-puolue vastustavat edellä kuvatun kaltaista hätäjärjestelyä. Pohjois-Irlannin protestantteja edustava DUP vastsustaa tätä järjestelyä erityisesti siksi, koska puolue pelkää hätäjärjestelyn olevan askel kohti Irlannin yhdistymistä. Toisaalta taas Irlannin ja Pohjois-Irlannin välisen rajan avoimuus oli kuitenkin aikanaan ehto sille, että IRA suostui lopettamaan pitkään jatkuneen terrorisotansa. Brittiparlamentin jahkaillessa ja miettiessä seuraavaa siirtoaan IRA:sta irtautunut terroristiryhmä onkin jo ehtinyt tehdä yhden pommi-iskun. Päätöksiä pitäisi siis saada aikaan mielellään pian.

Monet kansanedustajat ovat vaatineet, että EU:n tulisi antaa sitova lupaus siitä, että Irlantien välinen raja jätetään pysyvästi auki. Tilanteeseen ei ole kuitenkaan toistaiseksi kyetty esittämään mitään selkeää ratkaisua. Brexitin kovimmat kannattajat ovat ilmoittaneet, että jos vain raja-asiasta saadaan aikaan jonkinlainen sopu, he ovat valmiina tukemaan Mayn päätöksiä.

EU:n diplomaatti on sittemmin kertonut, että pikku viilauksia on mahdollista vielä tehdä ja julistuksia voidaan antaa. Koko sopimuksen uudelleen neuvottelu ei kuitenkaan ole mahdollista, eikä EU tule enää avaamaan sopimusta.

Mitä Brexit tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle?
Jos ja kun Britannia jättää EU:n, tämä tarkoittaa sitä, että myös vapaa liikkuvuus loppuu. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö suomalainen voisi enää matkustaa Iso-Britanniaan. Helpommin tämä kuitenkin onnistuu ennen Brexitin voimaan astumista. Jos olet siis koskaan haaveillut matkasta Iso-Britanniaan, nyt on hyvä hetki toteuttaa haaveensa. Mikäli sinulla ei ole kuitenkaan säästöjä, https://www.freedomrahoitus.fi/ auttaa sinua matkaan tarvittavan rahoituksen hankkimisessa.

Suurin vaikutus Brexitillä on kuitenkin suomalaisiin, jotka suunnittelevat oleskelevansa pidempiä aikoja Iso-Britanniassa. Brexitin jälkeen Suomalainen ei siis voi enää lähteä yhtä helposti esimerkiksi opiskelmaan tai työskentelemään Britanniaan. Tähän asti Suomen kansalaiset ovat voineet mennät äysin vapaasti töihin tai opisekelemaan Britanniaan. Britanniassa asuu tälläkin hetkellä noi 20 000 suomalaista, joiden tulevaisuus on Brexitin vuoksi avoinna.

Jos minkäänlaista liikkuvuussopimusta ei onnistuta solmimaan, varsinkin työntekijöiden liikkuminen maiden välillä hankaloituu suuresti. Tällöin olisi otettava käyttään työlupamenettely, mikä taas kasvattaisi sekä työnantajien että työntekijöiden hallinnollista taakkaa. Suomella saattaisi olla valmius kehittää nykyisen ulkomaalaislain säännöksiä siihen suuntaan, että Brexit aiheuttaisi työvoiman liikkuvuudelle mahdollisimman vähän haittaa. Toisaalta kuitenkaan EU:n yhtenäisyyden periaatteen näkökulmasta ei ole toivottavaa, että Suomi ja Britannia tekisivät kahdenvälisiä järjestelyjä, vaikka tämä voisikin olla etu sekä Suomelle että Britannialle.

Yhteistyö Naton kanssa kerää kannatusta, mutta myös aiheuttaa epäilystä

By lauriOn

Viimeisimmän tutkimuksen mukaan sotilasyhteistyöllä USA:n ja Naton kanssa on vahva tuki ja jopa moni tavallinen suomalaiskansalainen kokee hyväksyvänsä pelotteen tekemisen Venäjän uhkaa vastan, mikäli se on odotettavissa. Tutkimus on toteutettu Iltalehden ja Uuden Suomen yhteistyönä. Tutkimuksen mukaan Nato-jäsenyys on Suomessa jo huimat 17 prosenttia. Kuitenkin suurin osa suomalaisista suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen epävarmasti, eikä osaa tarkemmin kommentoida asiaa suuntaan tai toiseen. Tutkimuksessa ilmeni myös, että joka viides suomalainen siirtyisi mahdollisesti kannattamaan Nato-jäsenyyttä, mikäli presidentti itse ilmoittaisi, että Suomen liittyminen jäseneksi olisi kaikkien järkevien perusteluiden mukaan välttämätöntä.

Helmikuun lopulla tutkimuksen kysymys kuuluikin: ”Suomi tekee syvenevää sotilaalista yhteistyötä lännen eli käytännössä katsottuna Yhdysvaltain ja Naton kanssa luodakseen yhteistyössä sotilaalisen pelotteen Venäjän mahdollista uhkaa vastaan. Onko tämä politiikka mielestänne oikeansuuntaista?” Kysymys tiivistikin kokonaisuudessaan Suomen tämänhetkisen puolustuspolitiikan tilanteen lyhyesti ja ytimekkäästi. Erityisest sotilaalista pelotetta Venäjän mahdollista uhkaa vastaan Suomen turvallisuus-ja puolustuspoliittisessa toimintamallissa hyväksyttiin eduskunnassa viime keväänä 2017 ja toissa vuonna yhteensä peräti kahdessa äänestyksessä vuodenvaihteen lopussa. Näissä äänestyksissä vahvistettiin mm. eduskunnan yhteiset valiokuntamietinnöt puolustuspoliittisessa selonteossa sekä lisäksi hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.

Tarkemmin syvenevään sotilaatiseen yhteistyöhön Yhdysvaltain ja Naton kanssa, kaikista kielteisemmin ajatukseen suhtautuvat Kokoomuksen tai Vasemmistoliiton puolueiden kannattajat.

Suomalaiseen äitiyspakkaukseen on tulossa mullistavia uudistuksia

By lauriOn

Odotettu uutinen kertoo äitiyspakkauksen arvon nousemisesta ja jo vuoden 2018 äitiyspakkauksessa on lisätty mukaan ekstrana lisätuotteita. Äitiyspakkauksen arvon nostaminen on suoraan kytkösissä Suomen eduskunnan aikaisemmin päättämässä äitiysavustuksen korotuksesta ja niinpä samalla äitiyspakkauksen arvo on noussut ja tulee olemaan hintasoltaan noin 170€. Tämä muutos tulee koskemaan kaikkia odottavia äitejä, joiden lasketuksi ajaksi on arvioitu 1.6.2018 tai sen jälkeinen ajankohta. Myös äitiyspakkauksen laatikkoa ollaan uudistettu uudenlaisilla, pirteän kirkkailla väreillä ja ensimmäinen kuosidesign onkin nähtävissä jo tämän vuoden aikana jaettavassa äitiyspakkauksessa. Muutos astuu voimaan virallisesti huhtikuussa.

Uuteen äitiyspakkaukseen oikeutettujen hakemusten kohtalo ratkaistaan Kelassa vasta muutoksen astuessa virallisesti voimaan koko maassa, Kelasta kerrotaan etukäteen. Vaikka hakemuksia jättäisikin jo hyvissä ajoin aikaisemmin, ne voidaan käsitellä vasta huhtikuun puolella. Pakkaukset kyllä postitetaan käsittelyajan jälkeen heti, jotta ne ehtisivät perille mahdollisimman pian, Kela lupaa tuleville tuoreille äideille. Äitiyspakkaukseen määrätty arvonkorotus on toteutettu tarkoituksena parantaa sen laatua asiakkaiden ja heidän esittämien toiveiden mukaiseksi. Kilpailutuksen ja muun taustatutkimuksen takia äitiyspakkaukseen huolella valitut tuotteet eivät ole löytyneet heti vaan niiden valitsemiseen ollaan käytetty aikaa ilman turhaa kiirettä, kertoo etuuspäällikkö Kelasta. Vielä on kuitenkin vaikea sanoa milloin viime vuoden tuotteet on jaettu kokonaan loppuun, tarkasta määrästä kun ei pidetä sen ihmeellisempää kirjanpitoa.