Sydneyn LBGT-vähemmistöjen kunnioituksen kunniaksi järjestetty paraati juhli nelikymppisiään

Australiassa, Sydneyn kaupungissa juhlittiin lauantaina 3.3.2018 iloisissa tunnelmissa ja kaikissa sateenkaaren kirkkaissa väreissä. Historiallisella tapahtumalla on takanaan synkemmät tunnelmat, kun tasan 40 vuotta sitten pride-tapahtuma ja mielenosoitus keskeytettiin julmasti väkivallan keinoin. Mediassa oli viikonloppuna uutisoitu, että 3.3.2108 lauantaina järjestetty LBGT-vähemmistöjen Mardi Gras-kulkue järjestetään juurikin 40-vuotisjuhlan muistelun merkeissä – entistäkin näyttävämpänä ja suurempana tapahtumana. Kulkueessa oli yhteensä mukana lähes toistakymmentätuhatta, laskelmien mukaan jopa enemmän osallistujia kokonaisvaltaisesti. Osallistujat olivat myös yli 200 eri ryhmästä lähtöisin, media vahvistaa ylpeänä. Myös tunnettu laulaja Cher oli mukana tapahtumassa, Sydneyssa ja jopa hänen osallistumisesta itse varsinaiseen kulkueeseen oli herättänyt runsaasti spekulaatiota piireissä hyvissä ajoin ennen Sydneyn Mardi Gras-kulkueen järjestämisestä.

Australian Mardi Gras-kulkueita sateenkaariteemalla on järjestetty nykyhetkeen mennessä yhteensä pyöreä 40 vuotta ja ensimmäinen kulkue oli järjestetty vuonna 1978. Tuolloinkin suuri joukko on ollut mukana kannustamassa suvaitsevuuden, tasa-arvon ja rajattoman rakkauden puolesta osallistumalla tähän näyttävään, visuaalisesti taidokkaaseen yhteisin voimin toteutettuun juhlaparaatiin. Ainutlaatuisesta ensimmäisen Mardi Gras-kulkueesta teki se, että vuonna 1978 samaa sukupuolta olevien suhteet olivat koko Austraaliassa viraisen lain mukaan rikos. Paraatin järjestämisen ja pitämisen lopputuloksena olikin kymmenien tuhansien tapahtumaan osallistuvien pidättäminen virkavallan toimesta rangaistuksineen.

Monet pidätetyiksi joutuneet joutuivat myös pahoinpidellyiksi törkeästi itse poliisin ja muun paikalle saapuneen virkavallan edustajien toimesta ja tapahtuma sai aikaan mediassa aikaan närää ja lukuisia keskusteluita tasa-arvosta, sen merkityksestä kuin myös poliisin ja virkavallan toimenpiteistä, jotka katsottiin kansan näkökulmasta olevan epäoikeudenmukaisia, tukahduttavia ja tasa-arvoa kaikin puolin romuttavaksi. Seuraavana vuonna tapahtuman jälkeen 1979 New South Wales kumosikin päätöksessään lain, jonka varjolla mielenosoittajia voitaisiin pidättää mielenosoituksissa ja nykyisinkin Australian poliisi pyytää anteeksi menneisyyden tapahtumia, viimeksi juurikin 40-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä Mardi Gras-pridekulkueessa suuren yleisön todistaessa tapahtumaa ja hurratessa tasa-arvon ja rakkauden sanoman puolesta.

Vuona 2018 samaa sukupuolta olevilla on Australiassa mahdollisuus solmia juridisesti samalla tasolla oleva virallinen avioliitto kuin kenellä tahansa heteroparilla. Tätä pidetään edelleenkin läpimurtona ja uskomattoman pitkän työpanoksen ansiosta tapahtuneelle muutokselle, joka tekee Australiasta samaa sukupuolta olevien avioliittooikeuden puolestapuhujien mukaan sivisysvaltion kaikkien sellaisten muiden maiden joukossa, jotka ovat julistaneet saman tasa-arvoisen avioliittolain voimaan astuneeksi omissa valtioissaan.

Australian Mardi Gras-teemainen LGBT-vähemmistöjen etujen ja niiden ajamisen kunniaksi järjestetty paraati Sydneyssa on järjestäjien mukaan vuonna 2018 nyt ollut suurin ja näyttävin Mardi Gras-kulkue kuin koskaan aikaisemmin. Kyseessä siis historiallisesti merkittävä hetki, joka kuvastaa Australian kansalaisten ja koko maailman asenteiden muuttumista ja ennakkoluulojen sekä rasismin ynnä muun syrjinnän heittämistä romukoppaan ja keskittymistä rakkauden ja rakkauden monipuoliseen, värikkääseen ilosanoman juhlistamiseen mukavaa yhdessäoloa ja ihmiset yhdistävää toimintaa ja hauskanpitoa kaiken elämän arjen kiireen keskellä unohtamatta, luonnollisesti. Tapahtuma on vuonna 2018 ollut järjestyksessä 35. järjestettävä.

Nykynuorten kulutuskäyttäytyminen haastaa mainostajat

Nykynuorison kulutuskäyttäytyminen eroaa monin eri tavoin aikuisten kulutuskäyttäytymisestä. Muutokseen on vaikuttanut vuosien varrella monet eri seikat. Esimerkiksi teknologian kehittyminen, kapitalismi ja kasvava hyvinvointiyhteiskunta ovat tuoneet nuorison ulottuvuuteen tuotteet maailmanlaajuisesti vuoden ympäri. Shoppailu ei enää merkitse perinteisten kauppojen kiertelemistä ja riihikuivan rahan kantamista taskussa, sillä nykypäivänä nuori voi ostaa netistä mitä haluaa, mistä haluaa ja milloin haluaa – vaikkapa isän luottokorttia vinguttaen.

Nuoriso ei pelkää kuluttamista

Alati muuttuva ja kehittyvä nuorison kulutuskäyttäytyminen on tuonut haasteensa myös mainostajille. Mistä nuoriso ostaa vaatteensa ja millä perusteella? Vastaus ei ole järin yksiselitteinen. Esimerkiksi Taloussanomissa julkaistun artikkelin mukaan työssäkäyvällä nykynuorisolla on käytössään noin 900 euroa kuukaudessa. Niille nuorille, jotka asuvat edelleen vanhempiensa luona, tämä raha on erittäin suuri summa, sillä useissa tilanteissa nuori ei vielä maksa vuokraa, laskuja eikä ruokakulujaan. Kouluikäiset taas saavat keskimäärin 8 euroa viikossa viikkorahaa, nuoremmat vähemmät ja vanhemmat hieman enemmän. Esimerkiksi 15 euron viikkoraha tekee kuukaudessa jo 60 euroa sellaista rahaa, jonka voi käyttää mihin tahansa. Nuorison keskuudessa suosituimpia ostokohteita ovat muun muassa nuorten- ja lastenvaatteet trendikkäistä nettikaupoista.

Nuorten tulot eivät sinällään ole kasvaneet vuosien varrella, mutta asenne kuluttamiseen on muuttunut. Kuluttamiseen ei liity negatiivista leimaa, eikä se tuota huonoa omaatuntoa. Nuoriso osaa vaatia ja vaikka heidän kuluttamansa ja tienaamansa rahamäärät eivät valtavilta kuulosta työssäkäyvän aikuisen tuloihin verrattuna, tuntuu nuoriso kuluttavan rahaa huolettomammin kuin aikuiset. Kuluttaminen ja shoppailu kasvattavat nuoren identiteettiä tavalla, jota aikuinen ei välttämättä voi ymmärtää. Hyvännäköiset merkkivaatteet kertovat nuorten keskuudessa paljon siitä, kenellä on rahaa ja kenellä on tyylitajua. Tämänkaltaisesta kulutuskäyttäytymisestä ja merkkivaatteiden orjallisesta ostamisesta ei kannata erityisesti huolestua ellei se johda brändikiusaamiseen tai muulla tapaa ”brändi-ignoranssiin” eli nuoren sulkemiseen kaveripiirin ulkopuolelle, jos hän ei pukeudu samantyylisiin tai -merkkisiin vaatteisiin, tai muuten yleisesti pahan olon aiheuttamiseen tai lietsomiseen pukeutumisen takia.

Nuoriso on haastava kohderyhmä mainostajille

Kiivas elämänrytmi, monipuoliset mahdollisuudet ja vapaus takaavat sen, että nykypäivänä nuoriso kuluttaa yhä enemmän ja enemmän. Nuoriso elää sellaisessa yltäkylläisyydessä, jota ei viisikymmentä vuotta sitten tunnettu. Nuoret haluavat erottua joukosta ja niin myös mainostajien täytyy tehdä. Nuoriso tavoittelee tänä päivänä yksilöllisyyttä vaatetuksella, meikillä ja hiusväreillä. Esimerkiksi kesätyössä käyvä nuoriso saattaa helposti tuhlata koko kesän palkan uusiin syysvaatteisiin, sillä kotona häntä ei odota laskut taikka tyhjä jääkaappi. Siinä missä moni aikuinen ostaa sen mitä tarvitsee, nuori ostaa mitä haluaa. Taloussanomien artikkelin mukaan suomalaisnuoret suhtautuvat hyvin kriittisesti sellaiseen mainontaan joka saattaa upota syvälle amerikkalaisnuoriin. Mainostajien tulee puhua nuorten kieltä kaatumatta kuitenkaan liian jäykkään tai falskiin vaikutelmaan.

Nuoriso on siis tämän päivän mainostajille varsin haastava kohderyhmä, sillä heidän elämänsä on ailahtelevaa ja arvaamatonta. Se on kuitenkin samalla suuri ja tärkeä kohderyhmä, sillä Suomessa asui esimerkiksi viime vuonna Tilastokeskuksen laskelmien mukaan lähes 600.000 iältään 10-19-vuotiasta nuorta. Nuoriso syöksähtelee trendistä toiseen miettimättä sen enempää rahankulutustaan niin pitkään, kun rahaa on saatavilla. Vaatteet tuovat statusta ja status vahvistaa identiteettiä. Samalla halutaan kuulua ryhmään, mutta olla yksilöllisiä. Nuoren mieli on monimutkainen ja ailahteleva, siitä ei ole epäilystäkään, mutta he osaavat myös kuluttaa palveluita ja tuotteita kuin aikuiset konsanaan.

Presidenttivaaleissa mukana olleet ehdokkaat toivoisivat muutosta translakiin

Suomessa pidetyissä presidentinvaaleissa, joissa lopulta valittiin Suomen nykyiseksi presidentiksi aikaisemminkin virassaoleva presidentti Sauli Niinistö, nousi esille presidenttiehdokkaiden poikkeuksellisen avoin suhtautuminen transsukupuolisiin henkiöihin sekä huoli heidän pakkosteriloinnin eettisistä ja moraalisista kysymyksistä. Nykyisen translain mukaan transsukupuolinen ei voi nimittäin vahvistaa omaa sukupuoltaansa juridisesti ennen kuin hän on käynyt läpi lukuisia lääketieteellisiä hoitoja osana sukupuolen korjausprosessiaan, johon kuuluu muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisesti Suomessa vaadittava lisääntymiskyvyttömyys eli sterilisaatio, joka on saanut arvostelua osakseen myös itse Euroopan parlamentin komissiolta.

Presidenttiehdokkaat ilmaisivat kukin oman vaalikampanjansa aikana oman henkilökohtaisen näkemyksensä perusteluineen ja vaikka Suomen presidentinvaalien ollessa jo ohi, tilanne puhuttelee edelleen ympäri maan johtuen sen havainnollistavasta esimerkistä kuinka asenteet ja suhtautuminen seksuaali-ja sukupuolivähemmistöihin muuttuu hitaasti, mutta varmasti Suomessa. Kävi ilmi, että kaikki presidenttiehdokkaat yhtä presidenttiehdokasta lukuunottamatta olisivat mielellään valmiita äänestämään transsukupuolisten henkilöiden pakkosteriloinnista ja siihen säädetystä laista, kokonaan.

Presidenttiehdokkaat olivat saaneet saaneet tehtäväkseen vastata mielipiteellään esitettyyn toteamukseen perusteluineen: ”transsukupuolisten pakkosteriloinnista tulisi luopua”. Tämen väitteen yhdeydessä myös todettiin, että Suomihan on muuten ainoa Pohjoismaihin kuuluva valtio, jossa transsukupuolisen henkilön hoitoprosessiin ja hänen sukupuolensa lopulliseen vahvistamiseen juridisesti kuuluu ehdoton lisääntymiskielto eli kansanomaisesti tunnettu pakkosterilointi, jonka jyrkimmät vastustavat rinnastavat silpomiseen. Lisäksi jokaiselle presidenttiehdokkaalle muistutettiin edellämainitun pienen tietoiskun lisäksi, että myös Euroopan komissio on noteeranut kyseessä olevan epäkohdan ja antanut moitteita Suomen valtiolle tästä käytännöstään. Lopputuloksena melkein kaikki tenttaustilaisuudessa paikalla olleet kandidaatit vastasivat myöntävästi, transsukupuolisten henkilöiden pakkosteriloinnista tulisi heidän mielestään ehdottomasti luopua kokonaan. Miten presidenttiehdkkaat sitten perustelivat miksi olivat tämän puolesta?

Pekka Haavisto Vihreiden puolueesta oli toteanut, että Suomi on poikkeuksellisesti yksi ainoa pohjoiseurooppalainen valtio, jossa transsukupuolisen juridinen sukupuolen vahvistaminen velvoittaa olemaan täysin lisääntymiskyvytön, siis steriloitu pakosta lääketieteellisessä mielessä osana sukupuolen korjausprosessiaan. Hän muistutti myös, että myös Euroopan komissio on huomannut tämän epäkohdan ja todennut lausunnoissaan, että kyseessä on vakava ihmiset eriarvoistava ihmisoikeuksien vastainen ihmisoikeusrikkomus. Hänen ratkaisunsa onkin täten täydellinen, perusteellinen translain uudistus, jossa turvattaisiin kokonaisvaltaisesti transsukupuolisen kansalaisen perusoikeudet ja ihmisoikeus. Käytännössä erotettaisiin oikeudellinen ja lääketieteellinen prosessi toisistaan.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen oli ilmaissut, että translaki nykyisessä muodossaan on jäänne menneisyydestä, suorastaan häpeäpilkku, josta Suomen valtio kuitenkin kaikessa jääräpäisyydessään pitää kynsin hampain väkisin kiinni, mutta minkä takia.

Tasavallan presidentti ja Valitsijayhdistyksen ehdokas, kuka lopulta voitti presidentinvaalit, Sauli Niinistö kommentoi ettei pakkosterilisaatio ole missään tapauksessa ihmisoikeuksien mukaista, kiteyttäen näin lyhyesti, mutta sitäkin ytimekkäämmin näkökantansa ja mielipiteensä liittyen Suomen nykyiseen translakiin.

Suomen Ruotsalaisen Kansanpuolueen Nils Torvalds, Matti Vanhanen Keskustastan puolueesta sekä Paavo Väyrynen, Valitsijayhdistyksen ehdokas kannattavat kaikki yhteen ääneen transsukupuolisen juridissa sukupuolen vahvistamisessa vaadittua pakkosterilaatiosta luopumista kokonaan. Miten tarkalleen he perustelisivat kantansa, se jäi epäselväksi. Kukaan kolmesta ei nähnyt tarpeelliseksi kommentoimaan mielipidettäänsä ja kantaansa sen tarkemmin.

Sosiaalidemokraattien ehdokas Tuula Haatainen taas ei ollut sataprosenttisesti yhtä mieltä, vaan vastasi olevansa pelkästään väitteen puolesta. Hän toteaakin perusteluissaan, että ei näe mitään estettä miksei allekirjoittaisi mielipidettä. Hän tarjoaakin ratkaisunaan kokonaan uuden lain säätämistä asiaa koskevassa tilanteessa.

Euroopan parlamentti tukee HLBT-vähemmistöjä

Euroopan parlamentti on antanut perusoikeustilanteesta kertovan raportin hyväksyttävästi torstaina 1.3.2018 ja raportissa onkin ollut esillä vahvasti erityisesti HLBT-vähemmistöjen asema ja siihen liittyvät ajankohtaiset kysymykset syvällisemmin tarkasteltuina. Euroopan parlamentin raportissa muistutetaan myös, että jo vuonna 2008 eli tasan kymmenen vuotta sitten ehdotettu yhdenvertainen kohtelu ei ole vielä hyväksytty varsinaisessa direktiivissä. Raportissa tuomitaan avoimesti myös kaikki mahdollinen seksuaali-ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva syrjintä ja samalla siinä kannustetaan määrätietoisesti EU:n jäsenvaltioita luomaan sellaista lainsäädäntöä sekä poliittisia toimia, jotta homofobiaa ja transfobiaa voitaisiin kitkeä ja estää leviämästä. Komissiota kannustetaan myös levittämään asiallista tietoa kunkin EU:n jäsenvaltion parhaimmista käytännöistä ja keinoista eri sukupuolten ja niiden liittyviin vankkoihin stereotypioihin käsittelemisesksi kouluissa ja lasten varhaiskasvatuksessa.

Erityisesti transsukupuolisten kokema tuomitseminen ja syrjintä puhuttaa myös korkeimmalla tasolla Euroopan parlamentissa ja sen raportissa käsitellään aihetta kattavammin kuin aikaisemmin. Jäsenvaltioita, joissa transsukupuolisia pidetään edelleen sairaina ja häiriintyneinä, kritisoidaan ja sellaisia jäsenvaltioita kehotetaankin tarkastamaan kansallisia mielenterveysalan tautiluetteloita ja kehittämään niiden pohjalta vaihtoehtoisia toimintamalleja, joilla voidaan varmistaa, että transsukupuolisten ulottuvilla on saatavilla kaikki lääketieteellinen hoito, jota he kokevat tarvitsevansa. Raportissa on nostettu myöskin esiin se, että transsukupuolisilta henkilöiltä vaaditaan edelleen lääketieteellisiä toimenpiteitä ennen kun he saavat juridisesti anoa sukupuolensa virallistamista. Näitä toimenpiteitä ovat mm. sterilisaatio, usein pakollisena, psykiatrin hyväksyntä pitkäaikaisten psykiatrin ja psykologin kanssa käytyjen keskustelujen päätteeksi sekä erilaisia leikkauksia.”

Äitiyslaki parantaa lapsenkin oikeuksia

Suomen eduskunnasta lakivaliokunnan mietinnöissä ollaan todettu muutoksista uutta äitiyslakia koskevassa kysymyksessä. Suomen eduskunta on hyväksynyt lopullisen päätöksen äitiyslain säätämisestä keskiviikkoiltapäivänä 28.2.2018. Äitiyslaki sai alkunsa kansalaisaloitteesta ja on nyt virallisesti Suomen historian toinen laki, joka meni eduskunnassa läpi. Ensimmäinen kansalaisaloitteesta vireille laitetusta hakemuksesta aina eduskunnan hyväksyvään päätökseen saakka, oli laki tasa-arvoisesta avioliitosta, joka astui voimaan virallisesti 1.3.2017. Nyt toisena kansan yhteisen tahdon toimesta virallisesti hyväksytty äitiyslaki mahdollistaa naisparin lapselle juridisesti kahden vanhemman turvaamisen sen syntymästä saakka. Tämä on varsinkin synnyttäjän puolison asemalle suuri parannus.

Aikaisemmin naisparin lapsi on voinut juridisesti saada kaksi vanhempaa ainoastaan adoptiomenetelmän avulla ja tämä laki vaikutti käytännössä siten, että syntymättön lapsen oikeudellinen asema pysyi avoimena koko raskauden ajan ja vielä 1-12kk syntymänsä jälkeen. Voimaan astunut äitiyslaki ei siis ole pelkästään naisparien asemaa parantava vaan vaikuttaa merkittävästi myös heidän lapsensa elämään hänen ensimmäisenä elinvuonna. Äitiyslaki käytännössä mahdollistaa lapselle kaksi vanhempaa jo ennen lapsen syntymää parantaen näin merkittävästi lapsen asemaa perheessä.

Äitiyslaki ja sen hyväksyminen on suuri askel kohti tasa-arvoisempaa ja suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa Suomessa. Nimien keräämistä kansalaisaloitteeseen pidettiin ahkerasti huolta erityisesti jakamalla aiheeseen liittyvää infomateriaalia sosiaalisessa mediassa. Perusteluna äitiyslain hyväksynnän puolesta esitettiin mm. näkökulma, että äitiyslaki ei vaikuta kielteisesti yhteenkään perheeseen. ”Vastaava lainsäädäntö nimittäin jo voimassa kaikissa Pohjois-Euroopan ja muuallakin Euroopassa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, muistuttivat äitiyslain hyväksynnän kannattajat. ”Äitiyslaki määrittelee kunkin parisuhteen osapuolen aseman perheen yhteisissä asioissa ja juuri tämän takia lakialoite on tehty nostamaan esille nimenomaan naisparien kokemia ongelmatilanteita. Uudella äitiyslailla pyritään tähtäämään myös jatkossa keskittymään sateenkaariperheiden ja heidän lastensa oikeuksia parantamaan.

Äitiyslain hyväksymistä ja sen kannattamista on olleet kannattamassa myös lähes kaikki Suomen suuret rekisteröidyt järjestöt, joista moni toimii myös vapaaehtoisvoimin. Allekirjoituksia uudelle äitiyslaille kerättiin ennen sen hyväksyntää eduskunnassa 28.2.2018 melkein kokonaisen vuoden ajan ja ilmoitusten keruu päättyikin virallisesti vasta 28.5.2016. Myöhemmin elokuussa 2016 Väestörekisterikeskus vahvisti hyväksyttyjen kannatusilmoitusta äitiyslain puolesta olleen yhteensä 55 707 kappaletta tarkalleen. Kannatusilmoitusten ylittäessä minimirajan tämä tarkoitti sitä, että lakialoite eteni eteenpäin eduskunnan käsittelyyn.

Aloitteen edustajat olivat luovuttaneet lakialoitteen eteenpäin jatkokäsittelytoimenpiteitä varten 9.9.2016 ja eduskunta puolestaan lähetti sen eteenpäin lakivaliokunnan tarkastettavaksi ja käsiteltäväksi jatkotoimenpiteitä varten. Lakivaliokunta oli omalta osaltaan pitänyt myöhemmin muutamia kuulemistilanteita vuonna 2017 ja lopulta virallinen päätös 22.9.2017 vahvisti kokouksessa päätetyn puoltavan vastauksen hyväkynnän ja sitä seuraavien toimenpiteiden valmistelua.

Itse lhttp aloillepanijoina toimivat joukko aktiivisia kansalaisia, jotka toimivat mukana eri perhe-ja ihmisoikeusjärjestöjen johtavissa tehtävissä. Äitiyslakialoitteen ovat laittaneet vireille Maria Kaisa Aula, Frank Johansson, Eija Koivuranta, Ulla Siimes, Juha Jämsä, Anna Moring, Pauliina Lehtinen, Panu Mäenpää, Petri Janhunen, Harri Kokko, Noora Kalpio, Aaro Horsma, Fredrika Biström ja Janne Hälinen. Aloitteen vireillepanijat ovat kertoneet julkisuudessa miten positiivisesti yllättyneitä he olivat äitiyslain aloitteen saamasta suuresta kannatusmäärästä aina sen vireillelaittamisen ensimmäisistä päivistä asti, sillä äitiyslaki on Suomessa suuri askel kohti tasa-arvoisempaa ja suvaitsevaisempaa yhteiskuntaa. Vireillepanijat aloitteen takana olivat myös positiivisesti yllättyneitä miten suosittu kansalaisaloite on ollut allekirjoituspalvelusta aina sen alullepanosta asti.

Äitiyslain vaikutus synnyttäjän puolison asemaan

Aikaisemmin naisparien lapsi on voinut juridisesti saada kaksi vanhempaa vain perheen sisäisen adoption seurauksena. Tämä saattoi varsinkin synnyttäjän puolison epätasa-arvoiseen asemaan ja vaikutti lapsenkin elämään hankaloittavasti erityisesti hänen elämänsä ensimmäisten 1-12kk:n ajan. Hänen oikeudellinen asemansa jäi nimittäin tuolloin täysin avoimeksi ja jatkui epäselvänä vielä useamman kuukauden ajan syntymän jälkeen. Suomessa koettiin riemun ja ylpeyden hetkiä 28.2.2018, kun eduskunta oli vahvistunut äitiyslain astumisesta voimaan. Äitiyslaki antaa naisparien lapselle juridisesti kaksi vanhempaa heti elämänsä ensimmäisistä kuukausista ja synnyttäjän puolisolla onkin myös mahdollisuus vahvistaa vanhemmuutensa jo ennen lapsen syntymää neuvolassa, samalla tavalla kun miehet ovat saaneet tunnustaa oman lapsensa isyyden neuvolassa vuodesta 2016 alkaen.

Perheen sisäistä adoptiota on pidetty naisparien ja erityisesti synnyttävän puolison asettamista epätasa-arvoiseen asemaan, vaikuttaen toki vähättelevästi myös syntyvän lapsenkin elämään. Perheen sisäinen adoptioprosessi on myös nähty toimimattomaksi ratkaisuksi, sillä se kestää kauan ja kaikin tavoin ongelmallinen tilanne lapsen oikeuksien kannalta. Esimerkiksi on tuotu äärimmäinen tapaus, jossa esimerkiksi odottava äiti kuolee raskauden aikana tai synnytyksen aikana, jolloin lapsi jäisi virallisesti täysin ilman vanhempia, orvoksi, vaikka todellisuudessa hänellä on toinen vanhempi olemassa. Äitiyslaki määrittelee täten tarkasti synnyttäjän puolison aseman mahdollisissa ongelmatilanteissa ilmenevien epäselvyyksien välttämiseksi. Puoliso voi tunnustaa lapsensa neuvolassa ja näin ollen lapsella olisi lain nimissä oikeus isäksi elatukseen, perintöön sekä molempien vanhempiensa tapaamiseen. Äitiyslaki ei siis helpota pelkästään kuromalla pois epätasa-arvon kuilua puolisoiden välillä vaan ratkoo myös monia lapsen kannalta oikevia lasten oikeuksiin liittyviä mahdollisia ongelmatilanteita.

Äitiyslain kansalaisaloitteen takana ovat joukko aktiivisia kansalaisia, jotka ovat mukana eri perhe-ja ihmisoikeusjärjestöjen johtotehtävissä ja suurin osa heistä ovat toimineet virassa useamman vuoden ajan. He ovat kiittäneet kaikkia suuresta tuesta, joka on osoitettu tasa-arvoisemman ja suvaitsevamman Suomen puolesta sekä lasten oikeuksien parantamisen tuesta. Aloitetta oli tukemassa myös joukko yhdistyksiä: Sateenkaariperheet ry, Amnesty International, Väestöliitto, Suomen Vanhempainliitto, Ihmisoikeusliitto, Seta, Monimuotoiset Perheet, Suomen kasvatus-ja perheneuvolaliitto, YVPL, Suomen Monikkoperheet ry, Adoptioperheet, Heseta, Avoin ministeriö, Regnbågsankan, Mummolaakso, Lahden Seta, Kasary, lapsettomien yhdistys Simpukka, Unioni ja Pelastakaa Lapset. Äitiyslakia ovat puoltaneet myös kaikki Suomen suuret lapsi-ja perhejärjestöt sekä moni muu suomalainen rekisteröity yhdistystoimintaa harjoittava liike.

Vuoden 2016 puolessavälissä rekisterikeskus ilmoitti hyväksyttyjen kannatusilmoitusta äitiyslain puolesta olleen yhteensä 55 707 kappaletta tarkalleen. Kannatusilmoitusten ylittäessä minimirajan tämä tarkoitti sitä, että lakialoite eteni eteenpäin eduskunnan käsittelyyn. Minimiraja, jotta kansalaisaloite voisi edetä eduskunnan käsittelyksi mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten on 50 000 allekirjoitusta. Suomen äitiyslaki on yksi niistä harvoista läpi menneistä kansalaisaloitteista, jotka saivat alkunsa juurikin kansalaisaloitteesta, kansan omasta tahdosta tehdä muutos.

Uusi Suomen arkkipiispa ei hyväksy homoparien vihkimistä

Suomen uudeksi arkkipiispaksi valittu ehdokas suhtautuu samaa sukupuolta olevien parien kirkolliseen vihkimiseen negatiivisemmin kuin äänestyksessä häntä vastaan kilpaillut ehdokas. Uusi arkkipiispa Luoma kokee, että avioliitto on miehen ja naisen välinen instituurio ja siitä ei voi kiistellä eikä siksi myöskään toivo ja kannata samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä. Kuitenkin, hän on hyväksynyt omalta osaltaan kirkon kokonaisvaltaisen päätöksen vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja tasa-arvoisen avioliittolain vahvistamisen jälkeen Suomessa. Hän on myös painottanut, että pitää omasta henkilökohtaisesta päätöksestään huolimatta varsin todennäköisenä, että kirkko alkaa vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja ympäri maan.

Toinen arkkipiispakandidaatti,Luoman kanssa samalla kierrokselle edennyt Porin piispa Vikström puolestaan vakuuttaa, että haluaisi kirkolliskokouksen päättävän keskenään vihkimisten sallimisesta, mutta lisää omalta osaltaan kuitenkin ettei haluaisi jättää paperilleen oikeuden olla vihkimättä samaa sukupuolta olevia pareja, mikäli heidän omatunto ei sitä halua sallia. Alustavan laskennan mukaan arkkipiispa Luoma sai uuden arkkipiispan valintaäänestyksessä huikeat 56 prosenttia kaikista mukana olleista äänistä.

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin istunnosta vahvistettiin tämä tulos ääntenlaskennan ohessa. Vuodesta 2018 arkkipiispana toiminut Kari Mäkinen on jäämässä eläkkeelle kesäkuussa 2018, jolloin uuden arkkipiispa Tapio Luoman on määrä astua virkaansa. Aikaisempi arkkipiispa Mäkinen on kommentoinut hänen kantaansa asiaan kysyttäessä ettei suhtaudu lainkaan kielteisesti samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen, päinvastoin. Hänen mielestään kirkon yhteinen päätös suostua vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja riittää eikä asiasta tarvitsisi sen enempää keskustella eikä väitellä. Kirkon avioliittokeskustelua hämmentääkin miksi piispat eivät suostu tarkastelemaan homoparien vihkimisasiaa siitä näkökulmasta ettei kirkko itse ole kuitenkaan niinkään ollut mukana tekemässä päätöstä kuin puolestaan Suomen lainsäädäntö. Näin ollen vastassa on ristiriita, joka edellyttäisi asian tarkempaa käsittelyä.

Pentagon vahvistaa transsukupuolisen henkilön asepalveluksen

Maailmalla uutisoidaan, että ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa nykyisen presidentti Donald Trumpin yrittäessä kaataa transsukupuolisten oikeuden asepalvelukseen, transsukupuolinen henkilö on värväytynyt Yhdysvaltojen armeijaan suorittamaan asepalvelustaan. Presidentti Trumpin törkeät ilmaisut hänen tahdostaan kieltää tai vähintäänkin rajoittaa transsukupuolisia kansalaisia suorittamaan asepalvelusta on herättänyt keskustelua ja suoraa vihapuhettakin ympäri maailman ja myös monet julkisuuden henkilöt ovat avanneet sanaisen arkkunsa tuodakseen esiin heidän närkästystään presidentin puheista. Yksi heistä on Against Me!-punkyhtyeen vokalisti, kitaristi ja sanoittaja Laura Jane Grace , joka on aikaisemminkin tuonut esille huolensa erityisesti transnuorista seuratessaan presidentti Trumpin häikäilemätöntä yritystä romuttaa transihmisten asemaa Yhdysvalloissa. Laura jane Grace on tuonut esille myös omaa kokemustaan transihmisenä elämisestä esille perustellessan presidentin epäoikeudenmukaisia päätöksiä ja ideoita.

Nyt ensimmäistä kertaa presidentti Trumpin puheiden jälkeen Yhdysvaltain asevoimat ovat solmineet palvelussopimuksen transsukupuolisen henkiön kanssa. Asia on vahvistettu virallisesti puolustusministeriö Pentagonin ja sen esille tuomista luotettavista lähteistä. ”Puolustusministeriö vahvistaa, että 23.2.2018 lähtien Yhdysvaltain asevoimissa palvelee transsukupuolinen henkilö.”, puolustusministeriö Pentagonin leivissä palveleva majuri Dave Eastburn vahvistaa Yhdysvallain medialle, uutiskanava CNN:lle.

Tapaus on poikkeuksellinen sen kaikessa rohkeudessaan, sillä presidentti Trump on määrännyt aikaisemmin uuden käytännön, joka astuisi voimaan 23.3.2018 ja sen tarkoituksena olisi kumota edeltävän presidentti Obaman päätös turvata transsukupuolisten asema heidän kokonaisvaltainen syrjintäkielto huomioiden.

Suomalaisen metsäkonevalmistajan menestys kerää ihastusta

Ensimmäinen kone ja nyrkkipajassa ja nyt yhtiö sijoittuu toiselle sijalle maailmassa. Kuulostaa liian uskomattomalta ollakseen totta, mutta maalaistalon poika Einari todisti juuri tällä, että mikä tahansa on mahdollista ja kovan työn edessä seisoo kiitos ja menestys. Vieremäläisen Ponssen menestystarina kuuluukin Suomeen huikeimpiin menestystaipaleisiin, suomalaiseen tapaan kuitenkin pitämällä jalat maassa ja pää kylmänä välttääkseen menestyksen nousemista päähän. Mistä kaikki oikein sai alkunsa? Juha Vidgren, Ponssen perustaja kertoo suorat sanat.

Päällepäin ei välttämättä arvaisi ollenkaan, että Vidgren on todellisuudessa pörssiyhtiön kansallisen hallituksen puheenjohtaja ja yksi muutamista pääomistajista, johtuen hänen jalat maassa-asenteesta ja vaatimattomasta, tuttavallisesta olemuksesta. ”Täällä maalla olet mitä olet tai mitä teet.”, hän selittää. ”Näytteleminen tai muu oleminen ammutaan äkkiä alas.”

Vaikka Ponsse onkin nykyisin kansainvälinen pörssijätti ja toiseksi suurin metsäkoneiden valmistaja koko maailmassa, on säilyttänyt lähes kaikki pienen perheyrityksen arvot periaatteineen, joiden varaan Ponssen isä Vidgren rakensikin yrityksensä. Hänen mietelauseitaan tyylistä johtaa firmaa jaetaan edelleenkin kansainvälisille vieraille sekä työntekijöille. Vaatimattomuus onkin Vidgrenin käyntikortti, hän saattoi olla aamulla tapaamassa itse pääministeriä Helsingissä ja iltapäivällä vuorostaan täyttelemässä ravilappua muiden paikallisten isäntien kera huoltoasemalla. Tekemättä siitä yhtään sen kummoisempaa numeroa tai meteliä.

”Isän kuoltua oli tärkeää ylläpitää jatkuvuus yritykselle.”, Vidgren toteaa ja tarkoittaa tälläkin vakaata suhtautumista perinteisiin, itselle tärkeisiin arvoihin. Vidgrenin isä oli menentynyt aikaisemmin äkillisesti vain 67-vuotiaana, vuonna 2010. Toiminnassa ovatkin tätä nykyä mukana hänen poikansa Janne, Juha, Jarmo ja Jukka, kukin heistä omalla tavallaan ja tyylillään. ”Jokaisella on omat tehtävät omilla vahvuuksillaan.”, Vidgren kiteyttää.

Ponssen tarina juontaa alunperin juurensa 60-luvun alkuun, silloin kun pohjoissavolaisen pienviljelijän poika Einari läksi savotalle, hommasi itselleen ikioman traktorin ja aloitti tuumasta toimeen ahkeran urakoinnin. ”Koneet mitkä oli, ei kestäneet.”, Einari kertoo. Hän päättikin rakentaa oman metsäkoneensa kylän pajalla ja onnisui siinä lopulla menestyksekkäästi vuonna 1969. Koneen nimi Ponsse oli peräisin paikallisen ajokoiran nimestä. Einari muistelee, että pikkuinen kyläpaja on edelleen olemassa Ponssen tehdasta vastapäätä. Kun viimeisin tehtaan laajennus valmistuu, tilaa on yhteensä käytettävissä komeat neljä hehtaaria.

Syöpään menehtyneen naisen tapaus herättää keskustelua hoitojen viivästymisestä

Lääkäreiden ylitsevuotava yhteishenki ja halu säästää läheiset tai potilas itse negatiivisilta uutisilta voi pahimmillaan johtaa virheiden peittelyyn, todetaan ärhäkkään syöpään menehtyneen suomalaisen Eevan tapauksesta. Tapaus oli lukuaan niin hurja, että pysäytty jopa itse johtajalääkärin. Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgi puolestaan haluaa korostaa, että lääkäritkin ovat ihmisiä ja tekevät virheitä – siitä ei pääse mihinkään. Kaikki riippuu loppujen lopuksi lähinnä siitä, miten virheitä käsitellään ja miten niistä keskustellaan. Tuleville lääkäreille tullaan opettamaan etiikkaa, virheiden käsittelyä oikein ja yksityiskohtia potilasvahinkolaista. Mitä siis tapahtui?

Oulussa, 70-vuotiaan Eevan syöpähoitojen viivästyminen on herättänyt kohua myös lääkäreiden keskuudessa. Kerrotaan, että syöpähoitojen viivästyminen oli kuin olikin syy iäkkään rouvan menehtymiseen. Eeva oli huomannut itse rintojen poistossa aikaisemmin syntyneen arven punoittavan omistuisesti keväällä 2016 ja haki lähetettä jatkotutkimuksiin, tietokonetomografiaan ja marraskuussa 2016 tauti todettiin. Oli kuitenkin jo liian myöhäistä, syöpä oli levinnyt sen verran pahaksi ettei mitään ollut enää tehtävissä. Eevan perhe ja läheiset kantelivat huonosta hoidosta ja hoitojen viivästymisestä Potilasvakuutuskeskukselle, tuloksetta. Keskus päätti evätä korvauksen potilaalle, johtuen siitä, että hoito oli viivästynyt hoitavan yksikön resurssiongelmien takia.

Ikäväksi tapauseksi kommentoimaansa tilannetta kommentoi sairaalan kirurgi pitää kuitenkin ääritapauksena. Lääkäreiden halu peitellä negatiivisia uutisia voi pahimmillaan johtaa siihen, että niistä vaietaan kokonaan eikä hiiskuta kenellekkään, kertoo Oulun sairaalan kirurgi, jossa ikävä yksittäistapaus sattui alunperin.